sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Malesian kehityskohteet ja -tavoitteet

Malesialla on tavoitteena olla kehittynyt ja korkean tulotason maa vuoteen 2020 mennessä. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi maalla on kiire, mutta ainakin kehitystä parempaan on jo havaittavissa.

Malesia on julkaissut ohjelman, jonka avulla se tähtää tavoitteeseensa. Ohjelman nimi on Government Transformation Programme (GTP). Ohjelma on julkaistu tammikuussa 2010. Ohjelma sisältää kuusi National Key Results Areaa (NKRA), jotka on johdettu kansalaisille suunnatun kyselyn tuloksien perusteella. Hienoa huomata, että Malesiassa yritetään ottaa ihmisten mielipiteet huomioon. NKRA:t ovat:

-    Rikollisuuden vähentäminen
-    Korruptiota vastaan taisteleminen
-    Opiskelijoiden tulosten parantaminen
-    Matalan tulotason kotitalouksien elintason parantaminen
-    Maaseudun perusinfrastruktuurin parantaminen
-    Kaupunkialueiden julkisen liikenteen parantaminen

Seitsemän tavoite julkaistiin hieman myöhemmin ja se liittyy elinkustannusten hallintaan, jotta inflaatio ei kasvaisi liian suureksi.

Rikollisuuden vähentämisessä Malesia keskittyy erityisesti turvallisuuteen kaduilla. Tavoitteena oli vähentää kaduilla tapahtuvaa rikollisuutta 20 prosenttia vuonna 2010. Korruption vähentäminen liittyy myös rikollisuuden vähentämiseen.

Opintojen kehittämisestä Malesiassa on vastuussa Minister of Education. Malesiassa 92 prosenttia aikuisista osaa lukea, joten koulutuksen saatavuutta pitää parantaa. Malesia pyrkii siihen, että toisen asteen koulutukseen menijöiden määrä olisi suurimpia kehittyvien maiden joukossa. Tulokset Malesian koulutuksessa jäävät kuitenkin vielä alle Honk Kongin, Singaporen ja Korean vastaavien. Hyvä koulutustaso on Malesialle tulevaisuudessa tärkeää, jotta se pärjää maailman markkinoilla. Sitä varten se tarvitsee vahvaa ja osaavaa työvoimaa. Malesiassa opiskellessa olen kyllä huomannut sen tosiseikan, että suomalainen koulutus ei ole syyttä korkealle arvostettua maailmalla. Opetusta ja opiskelua malesialaisessa yliopistossa olen käsitellyt Change-X-blogissa.

Matalan tulotason kotitalouksien aseman parantaminen on varmasti hyvä tavoite myös malesialaisille, joista osa asuu vielä hyvinkin köyhissä ja alkeellisissa olosuhteissa. Vaikka köyhyys on maassa vähentynyt, silti yli 100.000 taloutta luokitellaan köyhäksi eKasih tietokannan mukaan. Malesian tavoitteena on puolittaa tämä luku vuoden 2012 loppuun mennessä. Tätä varten Malesialla on nopeasti implementoitavia lyhyen tähtäimen suunnitelmia, joiden pohjalta luodaan kivijalka tulevaisuuden pitkän tähtäimen suunnitelmille. Vastuussa tästä osa-alueesta on Minister of Women, Family and Community Development.

Maaseudun perusinfrastruktuuria parantamalla useiden malesialaisten elintaso nousee. 35 prosenttia elää vielä maaseudulla, jossa ei ole kunnon teitä, jatkuvaa puhtaan veden jakelua tai sähkön toimitusta ympäri vuorokauden. Tavoitteena on, että nämä perusedellytykset taataan kaikille malesialaisille. Teitä onkin luvattu rakentaa varsinkin Malesian itäisiin osiin, Sabahiin ja Sawarakiin, toista tuhatta kilometriä, jotta reilut 90 prosenttia malesialaisista asuisi alle viiden kilometrin päässä päällystetystä tiestä.

Vuonna 2012 Malesiassa noin kymmenen prosentilla maaseudun talouksilla ei ollut puhtaan veden toimitus kunnossa. Tavoitteena on, että vuoteen 2012 mennessä Sabahissa ja Sarawakissa 90 prosentilla on vedenjakelu kunnossa ja 95 prosentilla on toimiva sähkönjakelu. Tilanne on kuitenkin parantunut viime vuosina huomattavasti. Kehityksestä vastaa Minister of Rural and Regional Development.

Kuudes NKRA on kaupunkien julkisen liikenteen parantaminen. Tässä asiassa on runsaasti työsarkaa, sillä ainakin noin miljoonan asukkaan Penangilla julkinen liikenne on hidas, tehoton ja epäluotettava. Busseja kulkee erittäin harvoin, eikä aikatauluista ole tietoakaan. Bussipysäkit sijaitsevat aivan liian harvassa monin paikoin. Suunnitelman mukaan alkuvaiheessa suurimmat parannukset kohdistetaan Klang Valleyhin, Johor Bahruun ja Penangille. Toimiva julkinen liikenne vähentäisi tarvetta yksityisautoilulle, jonka määrä on kasvussa, ja joka aiheuttaa ruuhkia, jonoja ja saasteita. Vastuullinen taho on Minister of Transport.

Inflaation hallinta ja elinkustannusten nousun hillitseminen on seitsemäs, myöhemmin lanseerattu NKRA. Inflaation maassa käväisi vuonna 2011 noin 3,5 prosentissa, mutta on sen jälkeen vuonna 2012 painunut alle 2 prosentin.

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Malesian kulttuuri ja tavat

Malesia ei aluksi näyttäytynyt minulle ystävällisten ihmisten maana. Malesialaiset ovat ehkä hieman samanlaisia kuin suomalaiset. Vieraille ei hymyillä eikä tulla juttelemaan. Asiakaspalvelijat vaikuttavat epäystävällisiltä ja palvelu tylyltä. Vitsailinkin, että malesialaiset ovat saaneet suomalaisen asiakaspalvelukoulutuksen. Todellisuus tietenkin on, että suurin osa asiakaspalvelijoista ei ole saanut minkäänlaista asiakaspalvelukoulutusta. 

Vaikka malesialaiset vaikuttavat päälle päin epäystävällisiltä, he ovat lämminsydämisiä ihmisiä, kun heihin tutustuu. Kielitaito saattaa olla ongelma kanssakäymisessä, sillä kaikki eivät puhu englantia kovinkaan hyvin. Silti varsinkin malesialaiset lentopallon pelaajan ottivat minut hyvin vastaan, pitivät huolta asioistani pelireissulla ja auttoivat kaikin mahdollisin tavoin.

Uskonto ja sen vaikutukset    

Malesiassa on useita erilaisia kulttuureita johtuen väestön monista eri etnisistä taustoista. Maa on muslimimaa, ja se näkyy ja kuuluu. Sharia-lakia sovelletaan islaminuskoisiin. Rukouskutsut kaikuvat päivittäin viidesti moskeijoista. Monet musliminaiset kulkevat päät hunnuin verhoiltuna. Länsimaisen pukeutumisen lisäksi vallalla on edelleen perinteinen pukeutuminen.

Moniin pyhiin paikkoihin mentäessä polvien ja hartioiden on oltava peitettynä. Myös kengät on tapana riisua sisälle mentäessä. Malesiassa on yleensä erittäin kuuma, joten rento pukeutuminen on useimmiten ok. Malesialaiset tykkäävät käyttää esimerkiksi flip flopeja lähes koko ajan. Naisten kannattaa silti pukeutua säädyllisesti, sillä liian avonainen pukeutuminen vetää puoleensa ahdistelijoita. Lämpimämpää vaatetta kannattaa varata mukaan erityisesti matkustaessa julkisilla kulkuneuvoilla tai mentäessä sisään vaikkapa konttoreihin tai luokkatiloihin, sillä ilmastointi on usein säädetty hyytävän kylmälle.

Opaskyltti moskeijaan Malesiassa.
Ruoka

Koska Malesiassa ei yleensä anneta tippiä, ei tarjoilijoidenkaan tarvitse edes yrittää miellyttää asiakkaita. Ruoat vain kannetaan pöytään edes sanomatta, että kenenkähän ruoka-annos tässä mahtaa olla kyseessä. Kalliimmissa paikoissa palvelumaksu (n. 10 %) ja valtion verot lisätään vielä ravintolan listahintaan. Tämänkään en silti ole havainnut parantavan palvelun tasoa.

Vaikka kaikki suuret pikaruokaketjut ovat rantautuneet Malesiaan ja niillä on vankka suosio, malesialaiset syövät edelleen perinteisiä ruokiaan. Riisi ja nuudelit ovat oleellinen osa päivittäistä ruokavaliota, ja niitä saatetaankin syödä kolmesti päivässä (kokemusta tästä on itsellänikin). Ruoka on usein mausteita ja tulista, mutta ei aivan yhtä tulista kuin naapurimaassa Thaimaassa. Sikaa ei yleensä löydy ruokalistalta, sillä se on muslimeilta kiellettyä. Samoin alkoholia ei myydä monissa kaupoissa tai ravintoloissa, koska se on kielletty islaminuskoisilta ja hinduilta. Alkoholi on muutenkin verrattain kallista Malesiassa. Röyhtäily ruokailun jälkeen ei ole huono tapa Malesiassa.

Malesiassa ruoka syödään usein ilman veistä pitäen lusikkaa oikeassa kädessä ja haarukkaa vasemmassa. Ruoka viedään suuhun lusikalla, ei koskaan haarukalla. Kiinalaista ruokaa syödään usein luonnollisesti tikuilla, mutta malesialaiset suosivat myös perinteistä sormin syömistä. Tällöin käytetään vain oikeaa kättä, sillä vasen käsi on ns. "likainen käsi". Sitä käytetään wc:ssä peseytymiseen, eikä monin paikoin käymälöissä ole lainkaan vessapaperia tarjolla. Jos siis et koe vesipesun olevan toimiva ratkaisu sinulle asiointisi jälkeen, pidä aina vessapaperia mukanasi.

Tavanomainen ruokakoju Malesiassa.
Tavat

Koska vasen käsi on likainen käsi, on epäkunnioittavaa ojentaa tai ottaa sillä vastaan mitään. Malesiassa siis käytetään oikeaa kättä, ja usein samalla kosketetaan vasemmalla kädellä oikean käden kyynärpäätä, koska se osoittaa kunnioitusta. Malesiassa voi myös antaa tai ottaa molemmin käsin. 

Kättely Malesiassa ei sisällä yleensä voimakasta kädenpuristusta, johon olemme esimerkiksi Suomessa tottuneet. Kättelyn jälkeen malesialaiset koskettavat usein sydäntään. Se ilmeisesti tarkoittaa, että "tervehdin sinua täydestä sydämestäni". Muslimimiehet eivät kaikissa yhteisöissä suostu tervehtimään naisia kättelemällä, ja muutenkin naisten asema on usein heikompi kuin miesten.

Malesiassa ei ole suotavaa osoitella ketään etusormella, sillä sitä pidetään epäkohteliaana ja jopa aggressiivisena käytöksenä. Osoittaminen tapahtuu usein peukaloa käyttäen. Älä myöskään kosketa kenenkään päätä.

Aikakäsitys Malesiassa on melko liukuva. On normaalia saapua myöhässä tapaamisiin. Maassa monet yksinkertaisiltakin vaikuttavat asiat sisältävät paljon byrokratiaa, mikä tarkoittaa sitä, että asioiden tapahtumista saa odottaa pitkään. Paperit saattavat maata jonkun pöydällä tai sitten niitä kiikutetaan ympäriinsä leimojen ja hyväksyntöjen takia.

Kasvojen pelastaminen on Malesiassa, kuten monissa muissakin Aasian maissa, tärkeää. Maassa pyritään välttämään häpeän aiheuttamista muille. Siksi negatiivisia asioita ei usein sanota suoraan tai äänen tasoa ei koroteta kieltäytymisen merkiksi. Olenkin itse suomalaiseen suoruuteen tottuneena havainnut joskus käyttäytyväni aivan liian suorasukaisesti ja ilmaissut tunteeni ja ajatukseni selkeästi, mikä ei välttämättä ole hyvä asia Malesiassa.

Henkilökohtaiset kysymykset on asia, johon Aasiassa saa totutella. Monet ihmiset ovat tulleet Malesiassa esimerkiksi kysymään suoraan, paljonko te maksatte vuokraa asunnostanne tai tiedustelleet upouusien pelikenkieni hintaa. Aivan normaalia on tiedustella ikää tai palkkaa suoraan, kun taas esimerkiksi Suomessa moisia kysymyksiä ventovieraalle pidetään tungettelevina.