sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Köyhyys Malesiassa

Vaikka Malesia on yksi Kaakkois-Aasian kehittyneimpiä maita, on maassa silti vielä paljon köyhiä ja köyhyyttä, varsinkin länsimaisella mittatikulla tarkasteltuna. Köyhyyden ja köyhyysrajan määritelmät ovat kuitenkin olleet Malesiassa kiistanalaiset. Siksi on tärkeää, että näiden käsitteiden määrittely ja köyhyyttä vastaan taistelu on otettu yhdeksi National Key Result Area:ksi. Erityisesti maassa köyhyys uhkaa yksinhuoltajatalouksia, maaseudun vanhuksia, kouluttamattomia sekä maahanmuuttajia.

Malesiassa lähes 9 prosenttia talouksista ansaitsee kuussa vähemmän kuin 1.000 ringitä (250 euroa). Vuoden 2007 arvion mukaan noin 3,5 prosenttia kansalaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Tämä luku voi kuitenkin todellisuudessa olla isompi, riippuen köyhyysrajan määritelmästä. Joka tapauksessa ero rikkaimpien ja köyhimpien välillä on huima. Sen huomaa monissa paikoissa, kun uima-altailla varustetun luksuskerrostalon viereisellä tontilla saattaa olla hökkelikylän tasoista asutusta.

Kertoessani Malesiassa paikallisille Suomen hinta- ja palkkatasosta saan luonnollisesti osakseni ihmetystä ja ihailua. Esimerkkeinä Malesian palkkatasosta on vaikkapa vartijana työskentelevä mies, joka kertoi minulle ansaitsevansa 27 ringitä (alle 7 euroa) päivässä. Tarjoilijana työskentelevä saattaa joutua selviytymään 650 ringitin (reilut 150 euroa) kuukausipalkalla ja olla oikeutettu vain yhteen lomapäivään kuukaudessa. Yliopiston opettaja sentään voi tienata 3.000 ringitiä (750 euroa) kuukaudessa ja saada esimerkiksi viikon isyysloman jokaisen lapsensa syntymän jälkeen.

Malesiassa otettiin vuonna 2012 toukokuussa käyttöön minimipalkkalainsäädäntö, jonka pitäisi tulla voimaan 6-12 kuukauden siirtymäajan jälkeen. Lainsäädäntö takaa 900 ringitin minimipaljan yksityisen sektorin työntekijöille. Kuitenkin Malesian köyhemmissä itäisissä osissa, Sabahissa ja Sarawakissa, minimipalkka on vain 800 ringitiä (200 euroa). Minimipalkkalainsäädäntöä on luonnollisesti kritisoitu ekonomistien ja työnantajien puolelta. He epäilevät sen aiheuttavan työttömyyttä ja inflaatiota.

Malesian tavoitteena on nousta keskituloisesta maasta korkean tulotason maaksi vuoteen 2020 mennessä. Se merkitsee sitä, että vuonna 2020 bruttokansantulon pitäisi olla 48.000 ringitä tai 15.000 USD henkeä kohden. Vuonna 2009 bruttokansantulo henkeä kohden oli 23.700 ringitiä (USD6.700). Tavoitteeseen pääsemiseksi bruttokansantulon pitää kasvaa vuosittain 6 prosenttia. Malesialla on tavoitteena, että kasvu on kestävää sekä ekonomisesti että ekologisesti.

Hyvätuloisilla on varaa asua näin mukavasti...
...mutta heti naapurissa, piikkilangoin varustetun aidan takana, asutaan näin.


    


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti