keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Sijoittaminen, osa 4

Kirjoitukset pohjautuvat keväällä 2011 käymäni kurssin Sijoitustoiminnan perusteet aikana kirjoittamaani oppimispäiväkirjaan. 

HUOM! Juttu ei sisällä sijoitusneuvontaa, sijoitusvinkkejä eikä kirjoittaja ota vastuuta tiedon oikeellisuudesta tai kirjoitusten pohjalta tehdyistä sijoituspäätöksistä.  

Aloita lukeminen osasta 1. 

Ennustamisen vaikeus markkinoilla

Vesa Engdahl totesi, että sijoituspäätöksentekoon vaadittava ennustaminen on vaikeaa jatkuvan epävarmuuden takia. Vaikka hän itse saa palkkansa markkinanäkemysten muodostamisesta FIMissä, hän tunnustaa, että markkinanäkemykset eivät toteudu.

Puttonen ja Repo ovat kirjassaan samoilla linjoilla: Aktiivisen salkuhoidon ammattilaiset eivät pysty saamaan hallinnoimilleen rahastoille pitkällä aikavälillä vertailuindeksin voittavaa tuottoa kulujen jälkeen.

Samaan tulokseen on päätynyt myös Marko Eerola kirjassaan Paras sijoitus. Rahastojen hoitajat eivät näytä olevan taitavia vuodesta toiseen, vaan menestyjät vaihtuvat lähes joka vuosi. Sijoittajat olisivat siis pärjänneet paremmin sijoittamalla laajaan pörssi-indeksiin kuin sijoittamalla keskiverrosti menestyneeseen sijoitusrahastoon.

Tilanne on se, että ensin yliopistoissa opiskellaan rahoitusteorioita ja luetaan Malkielia, mutta kun päästään työelämään, niin rahoitusta opiskelleista tuleekin yhtäkkiä taitavia tulevaisuuden markkinoiden ennustajia ja osaavia analyytikoita ja salkunhoitajia, jotka kykenevät valitsemaan voittajaosakkeet erilaisia työkaluja käyttäen.

Miksi ennustaminen on vaikeaa?

Malkiel kertoo kirjassaan, miksi voittajaosakkeiden valitseminen ja markkinoiden ennustaminen on niin vaikeaa. Syy on säännönmukaisuuden puute. Osakekurssien syklit eivät ole yhtään sen todellisempia syklejä, kuin tavallisen uhkapelurin hyvän ja huonon pelionnen putket.

Tuotot kulkevat satunnaisesti, eivätkä edellisen päivän tapahtumat vaikuta tämän päivän kurssiliikkeisiin. Samoin on asia kolinheitossa. Edellisen heiton tulos ei vaikuta siihen, että seuraavalla heitolla klaavan mahdollisuus on 50 prosenttia.

Käyrien ja menneiden lukujen tutkimuksella ei pysty erottamaan mallia, jolla voisi luotettavasti ennustaa tulevaisuuden tuottoja.

Useat eri tekijät auttavat selittämään, miksi osakeanalyytikoiden on vaikea ennustaa tulevaa. Näitä ovat satunnaisten tapahtumien vaikutus, kyseenlaisin keinoin laaditut tulosraportit, useiden analyytikoiden perustaitamattomuus, parhaiden analyytikoiden siirtyminen muihin tehtäviin ja osakeanalyytikoiden kohtaamat eturistiriidat yrityksissä, joilla on sijoituspankkitoimintaa.

Malkiel nostaa kirjassaan esiin sen tosiseikan, että maailmasta ei löydy todistusaineistoa sille, että ammattimaisesti hallinnoidut salkut tuottaisivat paremmin kuin sellaiset salkut, jotka on indeksin perusteella laadittu. Ammattisijoittajat kuitenkin siirtelevät rahojaan arvioidensa mukaan osakkeiden, korkojen ja muiden sijoitustuotteiden välillä omien taloudellista suhdannetta koskevien käsitystensä mukaan ja monet uskovat ammattimaiseen varainhallintaan.

Malkiel kumoaa ajatuksen oikeiden ostopäätösten jatkuvasta tekemisestä tutkimusella, joka kertoo, että markkina-ajoituksen harjoittajien tulisi olla oikeassa 70 prosenttia ajasta, jos he haluavat päästä parempaan lopputulokseen kuin osta ja pidä -strategian (buy and hold) toteuttajat.

Ovatko markkinat tehokkaat?

Jos sijoittaja uskoo tehokkaisiin markkinoihin, niin silloin hän sijoittaa suoraan indeksiin, eikä yritä ajoittaa tai löytää voittajaosakkeita perusteanalyysin tai teknisen analyysin keinoin.

Tehokkaiden markkinoiden keskivahva ehto väittää, että mikään julkisesti saatavilla oleva tieto ei voi auttaa valitsemaan aliarvostettuja osakkeita, koska markkinat ovat jo ottaneet kaiken huomioon hinnassa.

Vahvojen ehtojen mukaan hintaan on laskettu myös kaikki muu tieto yrityksestä, siis esimerkiksi sisäpiiritiedon avulla ei sijoittaja voisi saavuttaa parempia tuottoja. Vahva ehto taitaa kuitenkin olla liikaa, sillä sisäpiiritiedon avulla voi luultavasti saada ainakin jonkin verran parempia tuottoja markkinoilta.

Malkien painottaa kirjassaan, että tehokkaiden markkinoiden teoria ei väitä, että osakkeiden hinnat liikkuisivat päämäärättömästi tai piittaamatta perustatietojen muutoksista. Tehokas pörssi välittää ilmi tulleen tiedon heti hintoihin. Ja koska todelliset uutiset kehittyvät ennustamattomasti, ei niitä voi ennustaa teknisen analyysin tai perusteanalyysin keinoin.

Teoriat olettavat kuitenkin, että sijoittajat ovat täysin rationaalisia. Näin ei kuitenkaan aina ole. Käyttäytymistieteisiin uskovat ajattelevat markkinahintojen olevan epätarkkoja ja ylireagoinnit hintojen suhteen ovat tavallisia.

Neljä perustavaa tekijää luovat Malkielin mukaan irrationaalista käyttäytymistä markkinoilla: yliluottamus, virheelliset arviot, laumasieluisuus ja tappiokammo.

Sijoittajien käyttäytyminen siis aiheuttaa erilaisia virheitä heidän sijoittamisessaan, jolloin markkinat saattavatkin olla väärinhinnoitellut jonkun aikaa. Tätä väärinhinnoittelua voi olla vaikea havaita ennen kuin vasta jälkikäteen.

Markkinat voivat silti olla tehokkaat, vaikka sen toimijat ovat irrationaalisia. Rahoitusmarkkinoiden tehokkuus tarkoittaa, etteivät ne tarjoa keskimääräistä parempia tuottoja ilman, että ottaa keskimääräistä enemmän riskiä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti