tiistai 18. syyskuuta 2012

Sinivalkoiset siivet

Lentäminen on aina kiehtonut ihmistä. Lentokoneiden kehittyessä lentoyhtiöt veivät asiakkaat esimerkiksi Euroopan ja Amerikan väliä liikennöiviltä laivayhtiöiltä.

Nykyisin lentoliikenne on miljardibisnestä, ja monille lentäminen on arkipäiväistä puuhaa. Suurin hohto ja glamour on lentämisestä kadonnut, kun suuri määrä ihmisiä sullotaan ahtaisiin penkkeihin ja kuljetetaan tehokkaasti paikasta toiseen.

Volyymin tuomat säästöt ovat mahdollistaneet lentolippujen hintojen painamisen niin alas, että lentäminen paikasta toiseen voi olla halvempaa kuin maitse matkaaminen. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat halpalentoyhtiöt, joista kirjoitin aiemmin.

 Kokemuksia Finnairin kaukolennoista

Lensin suomalaisin siivin viime vuoden joulukuussa Helsingistä Bangkokiin ja takaisin tämän vuoden heinäkuussa Singaporesta. Suorat lennot kestivät noin 10-12 tuntia suuntaansa. Ei uskoisi, että Aasia on näin lähellä! 

Finnairin suorat lennot eivät luonnollisestikaan olleet edukkain vaihtoehto, mutta säästin aikaa ja rahaa, kun ei tarvinnut haahuilla vaihdon aikana lentokentillä. Lisäksi lentojen aikataulut olivat mukavat. Esimerkiksi Singaporesta saavuin Helsinkiin aamutuimaan kuuden jälkeen, jolloin sain matkustaa yön yli.

Finnairin strategia

Finnairilla ei viime vuosina ole mennyt kovinkaan vahvasti. Esimerkiksi henkilöstökysymykset ja johdon asuntokaupat ovat olleet pinnalla. Tärkeämpää on kuitenkin miettiä, miten Finnair selviää tulevaisuudessa. Finnair tekee liiketoiminnallaan tappiota, vaikka liikevaihto on toisen osavuosikatsauksen mukaan kasvanut 10 prosenttia. Luonnollisesti tappiota ei voida tehdä pitkällä aikavälillä.

Finnairin visiona on olla halutuin vaihtoehto Aasian liikenteessä. Ajatuksena on lennättää liike- ja vapaa-ajanmatkustajia Euroopasta Helsingin kautta Aasian kohteisiin. Erityisesti sellaisista paikoista Euroopasta, joista ei ole suoraa yhteyttä, Finnair voisi tarjota nopean kuljetuksen. Meille suomalaisille Finnair on helppo ja turvallinen valinta, mutta mikä saisi eurooppalaisen valitsemaan juuri Finnairin?

Kilpailu lentoliikenteessä on kovaa ja halpalentoyhtiöt painavat päälle karsittuine palveluineen. Finnair on lähtenyt samalle tielle. Ensimmäisenä ovat lähteneet ilmaiset alkoholijuomat reittilennoiltakin sekä Ilta-Sanomien mukaan myös sanomalehdet. Euroopan-lennoilla ei enää tarjoilla lämmintä ruokaa, vaan sämpylöitä. Osalla kilpailijoista, esimerkiksi Lufthansalla, nämä Finnairin karsimat palvelut ovat vielä saatavilla. Finnair alkaa myös veloittaa istumapaikan valinnasta. Finnair tähtää siis takaisin huipulle huonontamalla palveluitaan.

Valtionyhtiö

Kuinka moni muistaa, että Suomen valtio omistaa Finnairista enemmistön? Nykypäivänä tämä ajatus tuntuu hieman kummalliselta.

Kuten Salon Seudun Sanomien pääkirjoituksessa peräänkuulutettiin maaliskuussa 2012, pitäisi keskustella siitä, tarvitseeko Suomi omaa lentoyhtiötä. Valtiollahan ei nykymaailmassa varsinaisesti ole syytä omistaa lentoyhtiötä.

Kilpailu on kovaa, eikä valtio-omisteinen yhtiö välttämättä pysty vastaamaan nykyisiin haasteisiin. Idän strategia sisältää runsaasti riskejä, kuten liiketoiminta yleensäkin. Suuria kustannusleikkauksia lienee edessä.

Näin Suomessa asuvan ja Aasian matkailusta kiinnostuneen silmin suorat lennot sinne ovat houkuttelevia. Mutta mikä on tilanne muiden eurooppalaisten kohdalla? Miksi he valitsisivat Finnairin? Tähän kysymykseen en löydä selkeää vastausta, ja siksi kyseisen yhtiön tulevaisuus arveluttaa minua.

Tulevaisuus on hämärän peitossa

Matthias Mauritzon (Kauppalehti 17.9.2012, s. 18) kirjoittaa, että Finnairin vertaaminen esimerkiksi halpalentoyhtiö Norwegianiin on turhaa, koska liiketoimintamallit ovat niin erilaiset. Eroa on myös tuloskehityksellä. Norwegianin osake on ollut viime aikoina nousukiidossa, kun Finnairin arvo pörssissä on laskenut vuoden vaihteesta.

Finnairin kanssa samoissa ongelmissa painii myös SAS. Molemmat ovat tehneet tappiota neljänä viimeisestä viidestä vuodesta. Norwegian taas on tehnyt voittoa joka vuosi kyseisellä periodilla. Kauppalehden kirjoituksen mukaan Finnairin tuleva kehitys on kiinni esimerkiksi makrotalouden kehityksestä, öljyn hinnasta sekä kulttuurisista ja strategisista tekijöistä. Näiltä yhtiöiltä puuttuu halpalentoyhtiöiden kustannustehokkuus sekä isojen yhtiöiden mittakaavaedut.

Mauritzonin mukaan Euroopassa on liikaa lentoyhtiöitä osittain siksi, että hallitukset pitävät koneita ilmassa mm. työllisyyden takia. Konkursseja ja liittoumia on nähty ja niitä on tiedossa. Mauritzon arvuuttelee, josko lentokonserni IAG olisi kiinnostunut ostamaan Finnairin. Hänen mielestään Finnairin säilyminen jossain muodossa on todennäköisempää kuin SAS:n.

Jos joku haluaisi Finnairin ostaa, niin on mielenkiintoista nähdä, miten Suomen valtio suhtautuu 55 prosentin osuutensa myymiseen. Ratkaisusta olisi varmassti kova poliittinen vääntö, sillä monet haluavat varmasti säilyttää valtio-omisteisen lentoyhtiön. Pelin henki on kuitenkin Mauritzonin mukaan raaka: kaadu tai liittoudu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti