maanantai 22. lokakuuta 2012

Millaisia nuoria työelämä kaipaa?

Universumin ilmoitusliitteessä tässä kuussa esiteltiin tulevaisuuden yrityksiä ja vuoden 2012 opiskelijatutkimuksen tuloksia. Talouden alalla suosituimpia työnantajia nuorison keskuudessa olivat mm. Finnair, KONE, Fazer, Stockmann ja Nokia. Esimerkiksi siis Finnairin, Fazerin ja Nokian viimeaikaiset ongelmat tai uutisoinnit eivät siis ole rapauttaneet niiden työnantajakuvaa. 

Tekniikan alalla suosiossa ovat VTT, ABB, SYKE, KONE, Fortum ja edelleen myös Nokia. IT-alan listalla Nokia on kolmantena Googlen ja Microsoftin jälkeen. Juridiikan alalla Nokia on viides. 

Edellä siis mainittiin nuoria kiinnostavia yrityksiä. Minkälaiset nuoret taas kiinnostavat näitä yrityksiä? Se on mielestäni tärkeä kysymys, kun mietin esimerkiksi omia työllistymismahdollisuuksiani. Universumin lehdessä on haastatteluja eri yrityksissä olevilta ihmisiltä. He ovat vastanneet kysymyksiin, kuten millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja mitä vinkkejä he opiskelijoille antaisivat. Tarkastellaanpa näitä vastauksia hieman. 

Mitä tulevaisuuden nuorilta työntekijöiltä kaivataan?

Haastatteluissa vastaajat olivat monenlaisissa yrityksissä, monenlaisissa tehtävissä ja monenlaisilla koulutustaustoilla varustettuja: ekonomeja, insinöörejä ja juristeja.

Yhteinen, usein toistuva viesti opiskelujen suhteen oli, että kannattaa opiskella monipuolisesti eri aineita, sillä tulevaisuudessa tarvitaan osaajia erilaisiin tehtäviin niin kaupan kuin tekniikan alallakin.

Laajojen kokonaisuuksien hahmottaminen on tärkeämpää kuin pienten yksityiskohtien pänttääminen. Monia asioita ei kuitenkaan voi oppia luennoilla. Opiskelujen lisäksi olisi hyvä hankkia kokemusta järjestötoiminnasta tai työkokemusta jo opiskelujen aikana.  Monenlainen kokemus ja osaaminen on tarpeen.

Tulevaisuuden toimintaympäristö on haastateltujen mukaan kansainvälinen ja jatkuvasti muuttuva. Siksi tarvitaan kansainvälisesti suuntautuneita ja dynaamisia työntekijöitä.

Haastatellut henkilöt korostavat paljon omaa aktiivisuutta ja positiivista asennetta työnhaussa ja työuran alkuvaiheessa. Joustavuus, oma-aloitteisuus ja sosiaaliset taidot, erityisesti viestintä- ja tiimityötaidot, ovat tärkeitä.

Tärkeää on olla kiinnostunut ja tarttua koviinkin haasteisiin rohkeasti. Motivoituneita ja kunnianhimoisia ihmisiä tarvitaa varmasti. Myös esimiestaitoa toivotaan tulevaisuuden työntekijöiltä. 

Vaikka työntekoa ja opiskeluun panostamista suositellaan, niin myös opiskeluajasta nauttiminen nostetaan esiin, sillä opiskeluaika on vain lyhyt ajanjakso elämässä. Opiskeluaikana kannattaa verkostoitua ja luoda ystävyyssuhteita. Kannattaa myös miettiä, mitä haluaa tehdä ja olla rehellinen itselleen, eikä säntäillä palkan tai titteleiden perässä. Ei kannata huolestua, vaikka ei tietäisi, mitä haluaa valmistuttuaan tehdä. Koulutuspohja ei sanele koko työuraa.

Loppuun vielä sitaatti MMM Heli Paatelalta, joka työskentelee Metsä Groupissa:
"Vanhat viisaudet pätevät: kannattaa olla avoin kaikella ja avata rohkeasti itseä kiinnostavia ovia, vaikkei lopputuloksesta voisikaan olla varma. Työelämä tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia. Omalta mukavuusalueelta poistuminen ja lapsenomainen uteliaisuus opettavat huikeasti."

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Pidä mieli virkeänä, riko rutiinejasi

Kävin eilen Tampereen museokeskus Vapriikissa ensimmäistä kertaa elämässäni. Yllätyin todella positiivisesti. Ei se ollut mikään homeinen paikka, jossa on muutama vanha esine vitriinissä. Siellä oli monia mielenkiintoisia näyttelyitä, kuten monipuolinen lintuaiheinen näyttely, mielenkiintoinen audio-visuaalisilla efekteillä höystetty näyttely Suomen sisällissodasta, jääkiekkomuseo ja vaikka mitä muuta mielenkiintoista. Taas kerran sitä sai tarkistuttaa omia asenteitaan ja mielipiteitään. Tämä kirjoitus sivuaa aihetta hieman. 

Urautuminen rutiineihin

Rutiinit ovat tärkeitä. Ne helpottavat suuresti elämää. Vuosien saatossa ihmiset kuitenkin urautuvat tekemään asiat aina samalla tietyllä tavalla. Muutoksesta tulee kirosana.

Ajattelepa esimerkiksi lenkkeilyä. Kun juokset uuden, pidemmän ja raskaamman reitin, aluksi se ottaa koville. Kun jatkat saman reitin juoksemista, pian kehosi tottuu siihen. Kehityt hyväksi juoksemaan tämän kyseisen reitin. Mutta sitten, kun jatkat reitin juoksemista, kehitys hidastuu ja jopa pysähtyy. Ei ole suurta hyötyä ottaa viikon ohjelmaan neljättä samanlaista lenkkiä. Määrän nostaminen ei enää kehitä, kun pysytään samalla, tutulla ja turvallisella reitillä.

Tai mietipä työelämää. Olet ehkä ollut samassa työpaikassa ja samojen työtehtävien kimpussa jo vuosia, kenties vuosikymmeniä. Olet kehittynyt hommassasi hyväksi. Teet samat asiat aina samalla tavalla. Tuskin edes mietit, miten asiat voisi hoitaa helpommin ja tehokkaammin. Näin on ollut hyvä jo vuosia, joten miksi muuttaa mitään?

Entäpä vielä yksinkertaisemmat asiat, rutiinit, kuten hampaiden peseminen? Peset varmaan suurin piirtein samanlaisella harjalla, samantyyppisellä hammastahnalla ja eritoten AINA SAMALLA KÄDELLÄ.

No, tässä kohtaa monet miettivät, että mitäs sillä on väliä, kunhan hampaat vain tulevat pestyiksi. Ei sillä tietysti juuri olekaan. Halusin vain näyttää, kuinka ihminen on tapojensa orja. Rutiineihinsa on helppo rakastua. Ruoka-aineet säilytetään aina tietyssä paikkaa jääkaapissa. Saunassa käydään tiettynä päivänä. Kahvi juodaan tiettyyn kellonaikaan. Ajat aina samaa reittiä töihin. Ei tarvitse miettiä, kun kaikki tapahtuu rutiinilla.

Kun jokin muuttuu

Kun sitten tapahtuukin jotain, mikä sotkee rutiinejasi, olet pulassa. Tie, jota ajat aina töihin, on poikki. Joudut etsimään vaihtoehtoisen reitin ja kiroat huonoa onneasi.

Joku vieras on käynyt jääkaapillasi ja järjestellyt ruoat uusille paikoille. Et löydä niitä heti ja tunnet ehkä ärsyyntymistä. Sinullahan oli selkeä systeemi, joka auttoi pitämään kaiken järjestyksessä. Sinun tyylilläsi kaikki löytyi kaapista hetkessä sinun käsiisi.

Tai saatat teloa itsesi ja parempi kätesi laitetaan pakettiin, etkä voi sitä käyttää. Silloin sinun täytyy opetella uusi taito. Nimittäin sinun on opittava pesemään hampaasi väärällä, huonommalla kädelläsi. Testaapa joskus. Havaitset, että huonommassa kädessäsi motoriikka ei ole läheskään samalla tasolla kuin paremmassa kädessäsi. Tämä on tietysti luonnollista, ja väärällä kädellä harjaaminen tuntuu todella epäluonnolliselta ainakin aluksi.

Entä, jos olet tottunut menemään lounaalle tasan kello 12 ja joku tulee pyytämään sinua lounaalle jo 11.30? Vastaatko, että sinulla ei ole vielä nälkä? Vai tuntuuko töiden keskeyttäminen tässä vaiheessa, puoli tuntia ennen tavallista aikaa, hankalalta? Tämäkin voi johtua siitä, mihin olet tottunut. Tuskin puolessa tunnissa nälkäsi kasvaa huomattavasti. Kehosi vain on tottunut siihen, että kellon lähestyessä puolta päivää se alkaa tuntemaan nälkää. Onko se sitten paha asia? En sanoisi niin, ei se välttämättä ole. Kunhan nostan esiin esimerkkejä tavallisesta arkielämästä.

Muutosvastarinta

Muutosvastarinnan käsite on ehkä tutuin organisaatioympäristöissä. Muutosprosessissa lopetetaan asioiden tekeminen vanhalla tavalla ja on omaksuttava uusia tapoja ja toimintamalleja. Tällainen tilanne saatetaan nähdä menetyksenä tai vanhasta taakasta vapautumisena. (Jalava, Urpo 2001. Esimiestyö: Valmentaminen ja uudistuminen.)

Wikipedian mukaan muutosvastarinta on muutoksen tai sen suunnittelun vastustamista ja kritisointia, joka näkyy esimerkiksi välinpitämättömyytenä, informaation torjumisena tai korostuneena itsesuojeluna. Muutosvastarinta on luonnollista. Lähes jokainen kokee jonkinasteista muutosvastarintaa. Sitä ei tarvitse hävetä.

Muutosvastarintaa siis aiheuttaa urautuminen ja lukkiutuminen omiin toimintatapoihin sekä asioiden tekeminen aina samalla tavalla. Vanha koira ei opi uusia temppuja, sanotaan. Näet vain oman tapasi tehdä asioita ja silmäsi umpeutuvat vaihtoehdoille. Sinä sanot, että sinulla on 20 vuoden työkokemus tästä hommasta, joten älä tule neuvomaan. Joku muu saattaa sanoa, että sinulla kahden vuoden työkokemus, jonka olet toistanut kymmenen kertaa!

Kun siis organisaatiossasi aletaan esimerkiksi suunnitella uuden käyttöjärjestelmän käyttöönottoa, aletaan kuulla valituksia, kuinka vaikeaa on uutta omaksua tai että entinen järjestelmä oli hyvä. Se, oliko järjestelmä oikeasti hyvä ja toimiva, saattaa olla oma subjektiivinen kokemuksesi. Olit vain oppinut käyttämään järjestelmää hyvin ja selvittämään sen ongelmat omine keinoinesi.

Voi olla vaikeaa hyväksyä sitä, että joku ulkopuolinen kävelee viereesi ja tuorein silmin asiaa tarkastellessaan toteaa, että tämän asian olisi voinut tehdä toisella tavalla, paljon nopeammin, tehokkaammin tai virheettömämmin. Koska olet noudattanut jo vuosia rutiinejasi, et ole ehkä edes tullut ajatelleeksi moista parannusta. Moinen nostaa karvasi pystyyn. Eihän se nyt noin mene. Ei se noin helppoa ole. Minä ainakin toimin näin, kun olen aina näin toiminut.

Mutta käykö se perusteluksi mihinkään, että on aina näin toimittu? Mielestäni ei todellakaan. Jos ei liikuta eteenpäin, niin yleensä aletaan liikkua taaksepäin. Esimerkkinä tästä käy matkapuhelinyhtiö Nokia. Yhtiössä tuudittauduttiin omaan erinomaisuuteen samalla, kun kilpailijat toimivat innovatiivisesti ja dynaamisesti. Loukku syntyy, kun ollaan paikallaan liian kauan. Niin se vain on, että dinosaurukset ja muut paikalleen kivettyneet fossiilit kuuluvat historiaan.

Liiku eteenpäin, pysy virkeänä

Mieti, koska olet viimeksi oikeasti tehnyt jotain uutta ja erilaista ensimmäistä kertaa tai jonkin asian täysin uudella tavalla? Niinpä, siitä saattaa olla jo vuosia.

Omalla suhtautumisella voi vaikuttaa siihen, kuinka haastavana muutokset kokee. Uuden oppiminen ja asioiden tekeminen uudella tavalla pitää mielen virkeänä. Testaa vaikka. Juokse se vakiolenkkisi ensi kerralla toiseen suuntaan. Etsi uusi reitti työmatkallesi. Voit yllätykseksesi löytää nopeamman tai ainakin mielenkiintoisemman reitin. Pese hampaat väärällä kädellä, sekin kehittää aivojasi. Kysy kollegaltasi, miten hän tekee jonkin tietyn tehtävän. Hänellä voi olla antaa sinulle aivan uusi ja työtäsi helpottava tapa tehdä.

Vastoin yleistä uskomusta aivoja voi muokata ja muuttaa tekemällä ja kokeilemalla erilaisia asioita eri elämän osa-alueilta. Aivot kehittyvät vielä vanhemmallakin iällä. Vanha koirakin siis voi tosiasiassa oppia uusia metkuja, jos haluaa. Tärkeintä on, että tekee uusia asioita tai asioita uudella tavalla. Lupaa siis itsellesi koettaa jotain uutta juttua kerran joka kuukausi. Tee se omaksi parhaaksesi. Sillä tavalla mieli pysyy virkeämpänä ja opit kenties uutta. Se auttaa aivojasi tekemään parempia päätöksiä, ratkaisemaan ongelmia ja torjumaan stressiä.

Rakkaiden rutiiniesi rikkominen voi sattua, mutta samalla silmäsi saattavat avautua näkemään uutta.  
Tähän loppuun vielä Alivaltiosihteerin sketsi muutosvastarinnasta.

perjantai 12. lokakuuta 2012

Pörssivero ei osu maaliinsa

Euromaat kaavailevat käyttöönotettavaksi 0,1 prosentin veroa jokaisesta osake- ja velkakirjakaupasta perittäväksi. Se on pieni prosentti miljardeilla keinotteleville, pörssimaailmaa keikuttaville. Sen sijaan se on suuri summa tavalliselle piensijoittajalle, jonka tuottoihin kaupankäyntikulut vaikuttavat huomattavasti.

Nina Bromström kirjoittaa Kauppalehdessä (12.10.2012), että Ranskassa elokuussa käyttöönotettu pääomavero on jo kuihduttanut pörssikauppaa Pariisin pörssissä 15 prosenttia sijoittajien siirtyessä muiden maiden pörsseihin. 

Esimerkiksi Nordnet varoittelee, että transaktiovero lankeaa maksettavaksi tavallisille suomalaisille piensijoittajille ja osakesäästäjille. Yksityishenkilön kaupankäyntikulut saattavat kohota jopa kaksinkertaisiksi veron myötä. 

Suomessa makuutetaan muutenkin suuria summia pankkitileillä. Kallis kaupankäynti ei ainakaan lisää houkutusta laittaa rahaa suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeisiin. Näin ei tueta kotimaista omistusta ja estetä osinkojen ja päätösvalla virtaamista Suomesta ulkomaille. Lopulta kaupankäynti Helsingin pörssissä saattaa kuihtua ja yhtiöt siirtyä ulkomaisiin pörsseihin, jos vero ei kosketa kaikkia.

Jyrki katainen taas on huolissaan siitä, että rahoitusalan työpaikat katoavat Suomesta pankkien mukana muihin maihin, jos naapurimaat eivät ole mukana verossa. 

Transaktiovero kuulostaa hienolta ja hyvältä asialta. Vaikuttaa siltä, että näin saadaan pörssikeinottelu kuriin ja maailmantalous takaisin radalleen. Ongelmana on kuitenkin, että kaikki muutkin joutuvat maksamaan veron kuin "pahat ja ahneet" keinottelijat. Lisäksi näillä on mahdollisuus siirtyä pois kalliimman kaupankäynnin maista toisin kuin useilla piensijoittajilla. Pörssivero ei siis osu maaliinsa, vaan rankaisee pahiten erityisesti tavallisia osakesäästäjiä, jotka ostavat osakkeita suhteellisen pienissä erissä.


torstai 11. lokakuuta 2012

Predictive Value Theory (W. Sharpe et al.)

Petri Vehmasen kurssimateriaali ja luennot ovat lähteenä.

William Sharpen lähestymistavassa noudatetaan empiirisen tieteen ideaalia, jolloin ennustekyky ratkaisee teorioiden ja mallien hyvyyden. Tässä lähestymistavassa kytkentä empiriaan tapahtuu sen perusteella, miten rahoitusmarkkinat reagoivat annettuun tilinpäätösinformaatioon. Laskentatoimen metodeita arvioitaessa ja valitessa siis havainnoidaan näitä reaktioita. Tämä suosii metodeita, joilla on suora yhteys markkinahintaan. 

Kantava idea on siis se, että laskentatoimen tuottaman informaation tulisi olla linjassa sen kanssa, mitä markkinoilla on havaittavissa. 

Tässä oletetaan laskentatoimella olevan kaksi tavoitetta:
- niukkojen resurssien optimaalinen allokointi, jolloin laskentatoimi auttaa sijoittajia, ja
- auttaa sijoittajia muodostamaan portfolio, josta epäsystemaattinen riski on saatu hajautettua pois. Sijoittajille siis tarjotaan heidän tarvitsemaansa tietoa. 

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

IFRS-tilinpäätöksen sisältö ja muoto

Lähteinä Haaramon kirja Kansainvälinen tilinpäätöskäytäntö - IFRS-raportointi ja Petri Vehmasen luennot kurssilla Laskentatoimen teoria ja IFRS.

IFRS-viitekehys lähtee siitä liikkeelle, että taloudellista informaatiota käytetään hyväksi taloudellisessa päätöksenteossa. Tämä poikkeaa monien maiden, esimerkiksi Suomen, kansallisesta normistosta. 

Vuonna 2010 annetussa, tältä osin uusitussa viitekehyksessä todetaan Haaramon mukaan, että "tilinpäätösinformaation tavoitteena on tuottaa informaatiota yhteisöstä, jotta nykyiset ja potentiaaliset sijoittajat (oma pääoma), lainanmyöntäjät ja muut luotottavat voivat tehdä päätöksiä siitä, myöntävätkö ne taloudellisia resursseja yhteisölle".  

Ensisijassa keskitytään siis rahoituspäätöksiä tekevien tiedontarpeeseen. Osakkeenomistajille on tarkoitus antaa tietoa tulevien nettokassavirtojen ja yrityksen johdon onnistumisen arvioimiseksi.

IFRS-viitekehyksen mukaan tilinpäätöksen perusoletuksia ovat vanhat tutut suoriteperuste ja toiminnan jatkuvuuden periaate. 

Tilinpäätösinformaation laadullisten vaatimusten mukaan informaation tulee olla merkityksellistä ja esittää oikein sitä, mitä sen väitetään esittävän. Perustavaa laatua olevia tilinpäätösinformaation laadullisia vaatimuksia ovat merkityksellisyys (olennaisuus) ja oikea esittäminen (täydellisyys, puolueettomuus ja virheettömyys). 

Informaation laatu paranee, jos informaatio on vertailukelpoista, todennettavissa olevaa, oikea-aikaista ja ymmärrettävää.

Tieto on merkittävää päätöksenteossa, jos se on ennustavaa (tulevien rahavirtojen arviointi), vahvistavaa (aikaisemmat arviot vahvistuvat) tai molempia.  

Tilinpäätöksen perustekijöitä ovat taloudellisen aseman määrittäminen taseen perustekijöiden osalta (varat, velat, oma pääoma) ja tuloksen kuvaaminen tuloslaskelman perusteköiden avulla (tuotot ja kulut).

Kun seuraavat seikat toteutuvat, erä on kirjauskypsä:

- erään liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu todennäköisesti yrityksen hyväksi tai siirtyy pois yrityksestä, ja
- erällä on hankintameno tai arvo, joka on luotettavasti määritettävissä.

Haaramon kirjassa kerrotaan, että "IAS 1 -standardin mukaan tilinpäätöksen tulee antaa oikea kuva yhteisön taloudellisesta asemasta, taloudellisesta tuloksesta ja rahavirroista."  

Saman standardin mukaan tilinpäätöksen esittämiseen sovelletaan olennaisuuden periaatetta. Kaikki olennaiset erät esitetään erillisinä tilinpäätöksessä. Lähtökohtaisesti netottaminen on kiellettyä eli varoja ja velkoja tai tuottoja ja kuluja ei saa vähentää toisistaan.   

Tilikausi

IAS 1 -standardin mukaan tilinpäätös on esitettävä ainakin kerran vuodessa. Jos tästä poiketaan, on esitettävä syy, miksi vuoden mittaisesta tilikaudesta poiketaan.  

Osavuosikatsausinformaatiota koskevassa IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardissa ei sen sijaan määritellä, kuinka usein ja missä vaiheessa osavuosikatsaukset on julkaistava. Laadintaväliä, julkistuksen määräaikoja ja laatimisvelvollisuutta säätelevät yhteisöä koskevat kansalliset säännökset. Julkisesti noteerattujen yhtiöiden osalta ne määritetään usein kansallisessa arvopaperimarkkinalaissa. 

Yhteisön tulisi kyetä julkaisemaan tilinpäätös kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Useissa maissa lait ovat tiukempia. Suomen kirjanpitolaki määrää ajaksi neljä kuukautta, arvopaperimarkkinalain mukaan aikaa julkaista tilinpäätös on kolme kuukautta tilikauden päättymisestä. Jälkimmäisen mukaan osavuosikatsaus on julkaistava kahden kuukauden kuluessa katsauskauden päättymisestä. Tärkeätä olisi saada tiedot nopeasti sijoittajille, sillä informaatio vanhenee herkästi. 

Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi määrää, että tilinpäätösinformaatiossa esitetään "tase kauden lopussa, kauden voittoa tai tappiota ja muita laajan tuloksen eriä koskeva laskelma kaudelta, laskelma oman pääoman muutoksista kauden aikana, kauden rahavirtalaskelma ja liitetiedot" (Haaramo, 2012).  

Saman standardin mukaan tilinpäätöksen tulee erottua muusta samaisessa julkistettavassa asiakirjassa esiintyvästä informaatiosta. 

Kaikki tilinpäätöskokonaisuuden laskelmat on esitettävä samanarvoisina. Esimerkiksi siis konsernin, jolla on tytäryhtiöitä muissa maissa, joissa käytössä on eri valuutta, on muutettava sen luvut muuten käyttämäänsä valuuttaan. 

Kaikista luvuista tilinpäätöksessä on esitettävä vertailutiedot edelliseltä kaudelta, ellei IFRS-standardi salli muuta menettelyä. IFRS 8 -standardissa esimerkiksi edellytetään, että jos yhteisön organisaatiorakenne muuttuu ja raportoitavien segmenttien koostumus muuttuu, aikaisempia tilikausia koskevat vastaavat tiedot on oikaistava, paitsi jos tietoja ei ole saatavilla ja niiden tuottaminen olisi liian kallista. Vertailutiedot on annettava myös olennaisesta kuvailevasta tiedosta.

Taseinformaatio

IAS 1 -standardi ei määritä pakollisia tilinpäätöskaavoja, mutta siinä määrätään, mitkä erät on esitettävä. Taseen vastaavien varoja ei jaeta varojen luonteen mukaisesti pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin kuten Suomessa. Sen sijaan vastaavien varat jaetaan lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen osaan. Samaten taseen vastattavien velat jaetaan lyhyt- ja pitkäaikaisiin velkoihin. Yhteisön on luokiteltava pitkäaikaisiksi kaikki ne varat tai velat, jotka eivät täytä lyhytaikaisuuden tunnusmerkkejä.

Jaettaessa velkoja ja omaisuuseriä lyhyt- ja pitkäaikaisiin voidaan soveltaa yrityksen tavanomaista toimintasykliä (liikepääoman kiertoaika) tai käyttää 12 kuukauden realisointiaikaa. 

Vara on lyhytaikainen, jos se käytetään tai myydään tavanomaisen toimintasyklin aikana, sitä pidetään kaupankäyntitarkoituksessa, se on tarkoitus realisoida 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöksestä tai erä kuuluu rahavaroihin. 

Velka on lyhytaikaista, jos se maksetaan normaalin toimintasyklin aikana, se erääntyy 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä, sitä pidetään kaupankäyntitarkoituksessa tai velan suorittamista ei voida lykätä yli 12 kk päähän tilinpäätöspäivästä. Kaikki muut varat ja velat luokitellaan pitkäaikaisiksi.
Haaramo määrittelee yrityksen toimintasyklin seuraavasti. Se on "aika, joka kuluu tuotantoprosessissa käytettävien raaka-aineiden hankkimisesta siihen, kun niistä saadaan suoritus rahana tai välittömästi rahaksi muutettavana instrumenttina"

Kun tavanomainen toimintasykli ei ole selvästi todettavissa, kestoksi oletetaan 12 kuukautta. 

Tavanomaisen toimintasyklin aikana myytävät, kulutettavat tai realisoitavat omaisuuserät, kuten vaihto-omaisuus ja myyntisaamiset, kuuluvat lyhytaikaisiin varoihin, vaikka niiden ei odotettaisi realisoituvan seuraavan 12 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. 

Oman pääoman sisältöön ei IFRS ota kantaa. Sitä pidetään varojen ja velkojen jäännöksenä. Eri maiden yhtiölainsäädännöt määrittelevät omaa pääomaa enemmänkin. IAS 1 sisältää silti vaatimuksia omasta pääomasta annettavista tiedoista. 

Laajan tuloslaskelman informaatio

IFRS-standardin ja suomalaisen perinteen mukainen tuloskäsite eroavat toisistaan. IFRS-standardin tavoitteena on ottaa huomioon kaikki oman pääoman muutokset kuitenkaan käsittelemättä omistajien panostuksia ja pääoman palautuksia. Tuloslaskelmaa voidaan kutsua joko kauden voittoa tai tappiota ja muita laajan tuloksen eriä koskevaksi laskelmaksi tai laajaksi tuloslaskelmaksi

Voitto tai tappio on IAS 1:n mukaan kaikkien tuottojen ja kulujen erotus, jossa ei oteta huomioon muita laajan tuloksen eriä. Muut laajan tuloksen erät ovat tuotto- ja kulueriä, joita muissa IFRS-standardeissa ei vaadita tai sallita tulosvaikutteisesti kirjattavan.

Muita laajan tuloksen eriä Haaramon (2012) mukaan ovat:

- uudelleenarvostusrahaston muutokset (IAS 16 ja IAS 38)
- etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenmäärittämisestä syntyvät erät (IAS 19)
- ulkomaisen yksikön tilinpäätöksen muuntamisesta johtuvat voitot ja tappiot (IAS 21)
- myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostamisesta johtuvat voitot ja tappiot (IAS 39)
- suojausinstrumenteista johtuvien voittojen ja tappioiden tehokas osuus rahavirran suojauksessa
(IAS 39).

Laajan tuloslaskelman sisältö 

Yhteisö esittää kaikki kaudelle kirjatut kulut ja tuotot joko joko yhdessä laajassa tuloslaskelmassa ja tai kahdessa eri laskelmassa, jossa toisessa esitetään tilikauden tulos erillisessä tuloslaskelmassa ja toisessa tähän tulokseen sisällytetään laajan tuloksen erät, jolloin kyseessä on siis laaja tuloslaskelma.


Laajan tuloslaskelman sisältö määräytyy yrityskohtaisten tekijöiden mukaan. Nimikkeitä lisätään ja poistetaan tarpeen mukaan tai niiden järjestystä voidaan muuttaa. Liikevaihdon ja erän "Voitto ennen veroja" välinen alue voidaan esittää joko kululajikohtaisesti tai toimintokohtaisesti. Nämä tutut termit siis esiintyvät myös IFRS-maailmassa. Uudistetun standardin mukaan satunnaisia tuotto- ja kulueriä ei enää esitetä yrityksen tavanomaisen toiminnan ulkopuolella syntyneinä.

Oman pääoman muutoslaskelma

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi vaatii oman pääoman muutoslaskelman laatimista. Laskelman tulee osoittaa kauden tulos siten, että esitetään erikseen emoyhteisön omistajille ja vähemmistölle kuuluvat yhteenlasketut määrät, IAS 8:n mukaisesti kirjatun takautuvan soveltamisen tai oikaisun vaikutukset kuhunkin oman pääoman erään ja jokaisesta oman pääoman erästä täsmäytyslaskelma, joka osoittaa kirjanpitoarvon kauden alussa ja lopussa sekä jokaisen muutoksen erikseen.


Varojen jakaminen omistajille ja oman pääoman sijoitukset on esitettävä täsmäytyslaskennassa. Esitettävä on myös kauden aikana kirjatut ja maksetut osingot sekä vastaava osakekohtainen osinko.


Liitetiedot

IFRS-standardi edellyttää yksityiskohtaisten ja laajojen liitetietojen antamista. Siksi laatijan on oltava huolellinen ja suunniteltava annettavat liitetiedot, jotta esittäminen on selkeää ja johdonmukaista. 


Liitetietojen esitysjärjestys on yleensä seuraava (Haaramo, 2012):


- ilmoitus IFRS-standardien noudattamisesta
- yhteenveto keskeisistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
- taseessa, tuloslaskelmassa, oman pääoman muutosten laskelmassa ja rahavirtalaskelmassa esitettyjä eriä koskeva lisäinformaatio siinä järjestyksessä kuin laskelmat ja erät on esitetty
- muut tiedot, muun muassa ehdolliset velat ja sopimuksiin perustuvat sitoumukset, joita ei ole merkitty taseeseen ja ei-rahamääräiset tiedot, esimerkiksi rahoitusriskien hallinnan periaatteet.


Rahoitusinstrumentit

Rahoitusinstrumenttien esittämisestä on kaksi standardia; IAS 32, joka käsittelee rahoitus-instrumenttien esittämistapaa ja IFRS 7, joka käsittelee rahoitusinstrumenteista tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja. IFRS tuntee rahoitusinstrumentteina ainoastaan rahoitusvarat ja -velat sekä oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka ovat yleensä osakkeita tms. 

Jos rahoitusinstrumentti luokitellaan rahoitusvelaksi vieraaseen pääomaan, siitä maksettu korvaus esitetään tulosvaikutteisesti. Esimerkiksi rahoituvelaksi luokitellun instrumentin tai sen osan korot, osingot, tappiot tai voitot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi.

Jako rahoitusvelkoihin ja oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin perustuu oman pääoman ehtoisen instrumentin määritelmälle. 

Muun kuin johdannaisinstrumentin liikkeeseenlaskijan on arvioitava rahoitusinstrumentin ehdot, jotta voidaan ratkaista, sisältääkö se sekä vieraan että oman pääoman komponentin. Jos se sisältää molempia, on ne luokiteltava erikseen rahoitusvelaksi ja omaksi pääomaksi. 

Vaihtovelkakirjalaina on tavallisin yhdistelmäinstrumentti. Se lasketaan liikkeelle lainana, mutta se voidaan vaihtaa osakkeisiin tai saada sitä vastaan osakkeita. Todennäköisyys sille, että jvk-lainojen haltija vaihtaa lainan osakkeisiin voi vaihdella, mutta oman ja vieraan pääoman komponenttien luokittelua ei saa muuttaa, vaikka vaihto-oikeuden toteuttamisen todennäköisyys olisi muuttunut. Liikkeeseenlaskun yhteydessä liikeeseenlaskijan on siis arvioitava opo:n ja vpo:n komponentit. 

Rahoitusvaroja ja -velkoja saa netottaa vain tietyissä tilanteissa eli silloin ja vain silloin, kun yhteisöllä on laillinen, toimeenpantavissa oleva kuittaamisoikeus, ja yhteisö aikoo joko tehdä suorituksen nettomääräisesti tai realisoida omaisuuserän ja suorittaa velan samanaikaisesti. Netotettaessa varoja ja velkoja pitää siis luoda oikea kuva yhteisön tulevista nettokassavirroista. 

Tilinpäätöksen esittäminen

Jos IFRS-standardi ei ohjeista jossakin kohtaa tilinpäätöksen laatimista, on johdon käytettävä harkintaa ja sovellettava tilinpäätöksen laatimisperiaatteita tuottaen informaatiota, joka on, jälleen kerran, merkityksellistä ja luotettavaa. 


Yhteisöllä voi olla oikeus muuttaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, mutta siihen on tiukkoja reunaehtoja ja käytännössä on harvinaista, että johto kehittää laatimisperiaatteita (Vehmanen, 2012). 

Kirjanpidolliset arviot (estimaatit) perustuvat johdon harkintaan. Järkevästi tehtyinä ne eivät alenna informaation luotettavuutta. Kirjanpidollisia arvioita voidaan muuttaa, jos saadaan uutta informaatiota tai jotain uutta on tapahtunut. Kyseessä ei ole virheen korjaus. 

Kirjanpidollinen arvio voi olla esimerkiksi luottotappion arvioiminen, jolloin kokemusperäisesti kirjataan vaikkapa joku prosenttimäärä myyntisaamisista luottotappioiksi. Myös vaihto-omaisuuden epäkuranttiusmääriä, rahoitusvarojen tai -velkojen käypiä arvoja tai takuuvelvoitteita voidaan joutua arvioimaan kirjanpidossa.

Jos kirjanpidossa on virhe, se täytyy pyrkiä korjaamaan takautuvasti eli ikään kuin virhettä ei olisi koskaan tehtykään. Virhe on Haaramon mukaan esittämättä jätetty tai virheellisesti esitetty tieto, joka on johtunut siitä, että on käytetty epäluotettavaa informaatiota tai informaatiota on käytetty väärin.

Tuloksen esittämisestä

IAS 33 Osakekohtainen tulos -standardi ohjaa tunnusluvun nimittäjän laskentatapaa vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi. Haaramon mukaan osakekohtainen tulos lasketaan ainoastaan voiton tai tappion perusteella, eikä muiden laajan tuloslaskelman lukujen perusteella. Standardia noudatetaan, jos osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena tai jos osakkeita ollaan parhaillaan laskemassa julkiseen kaupankäyntiin. 

Haaramo määrittelee osakekohtaisen tuloksen seuraavasti:
"Osakekohtainen tulos lasketaan emoyhteisön kantaosakkeiden omistajille kuuluvan tilikauden voiton tai tappion perusteella. Mikäli laajassa tuloslaskelmassa esitetään jatkuvan toiminnan voitto tai tappio, tulee osakekohtainen tulos esittää kantaosakkeiden omistajille myös sen osalta."
Laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen laskentaan käytetään emoyhteisön kantaosakkeiden omistajille kuuluvaa voittoa tai tappiota. Se jaetaan nimittäjänä käytettävällä kauden aikana ulkona olevien kantaosakkeiden painotetulla keskiarvolla. Tällä kuvataan osakemäärän vaihtelua tilikaudella.

Yhteisön on esitettävä laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos erikseen jokaisesta kantaosakkeiden lajista, jolla on erilainen oikeus tilikauden voittoon.