keskiviikko 10. lokakuuta 2012

The Exit Value Theory of Income (by Sterling)

Lähteenä Petri Vehmanen (2012) luennot ja kurssimateriaali.

Sterlingin mukaan vallalla oleva laskentatoimi on taitoa, mutta ei tiedettä, koska laskentatoimi määrittelee käsitteensä eri tavoin kuin missään muussa empiirisessä tieteessä tehdään. Seuraavat käsitteet on eroteltava toisistaan:
1. sovinnaissäännöt eli konvektiot ja empiiriset lait (lainalaisuudet, säännönmukaisuudet)
2. ennusteet ja mittaustulokset
3. jakamisella saadut suureet eli allokaatiot ja mittaustulokset.

1. Sovinnaissäännöt (sopimukseen perustuvat menettelyt) vs. empiiriset lait

Konventioiden tulisi vaikuttaa ainoastaan informaation esittämistapaan, ei sisältöön. Esimerkiksi ei voida sopia, että putoamiskiihtyvyyden kaava on eri USA:ssa ja EU:ssa. Laskentatoimi poikkeaa tästä. Esimerkiksi poistomenettelyn valinta on sovinnaissääntö, vaikka se vaikuttaa voiton määrään. Esitetty voitto siis on kiinni siitä, mitä sovitaan. Saman yrityksen voitto voi riippua siitä, kuka sitä laskee. 

Ei ole voitu kehittää kriittistä koetta, joka kertoisi kenen laskentatapa vastaa parhaiten käytännön havaintoja. Esim. piin likiarvoa ei voida sopia kolmoseksi, laskentatoimessa taas on useita sopimuksenvaraisia asioita.

2. Ennusteet vs. mittaustulokset

Saattaa olla meno-tulon-kohdalle -periaatteen syytä, että laskentatoimen käsitteet, joita on luultu ja jopa määritelty mittaustuloksiksi ovatkin ennusteita. Esimerkiksi poisto on ennuste, ei mittaustulos.

Mittaaminen voi olla määrällistä havainnointia tai numeraalien liittämistä kohteisiin minkä tahansa sääntöjen mukaan. Jälkimmäinen on valikoitunut laskentatoimen mittaamisen lähtökohdaksi ja tästä Sterling ei pidä. Ensin mainittu edellyttää voiton mittaamisen yhteydessä kolmea seikkaa:
- tarkasteltava kohde on määriteltävä (voiton idea)
- määrän pitää olla yhteydessä kohteeseen
- empiiristä mittausta pitää tehdä

Tulonodotukset tai taloudelliseen pitoaikaan perustuvat voitot ja poistot eivät voi olla tiukan määritelmän mukaan mittaustuloksia, koska ne eivät perustu havaintojen tekemiseen, sillä tulevaisuutta on mahdoton havaita. Poistot ja voitot ovat vain ennusteita yrityksen elinajalta, myös aiempien tilikausien poistot ja voitot. 

3. Allokaatiot vs. mittaustulokset

Allokaatio-ongelma ei ratkea Sterlingin mukaan, vaikka tuntisimme tulevaisuuden varmasti.

Jotta tilinpäätösinformaatio olisi empiirisen tieteen mukaan koeteltua faktaa, kolmen asian tulisi laskentatoimessa muuttua:

1. Käsitteiden muodostaminen tulisi omaksua tieteellisestä tieteestä. Empiiristen lakien löytyminen pitäisi edes periaatteessa olla mahdollista. 
2. Tieteellisiä hypoteeseja pitäisi määritellä. Kaikkien hypoteesien tulisi olla mitattavissa. 
3. Mittaamisen haaste olisi hyväksyttävä. 

Sterlingin johtopäätökset olivat seuraavanlaisia:
- hyvätään hankintahintainen arvostaminen ja meno-tulon-kohdalle -periaate
- määritellään mitattavissa oleva attribuutti, esimerkiksi exit-arvo (rahamäärä, joka saadaan välittömästi myynnistä.
- tämä johtaa tieteelliseen teoriaan
- poisto on vähentyminen assetin exit-arvossa
- exit-arvon etu on, ettei tarvitse laskea menneitä, nykyisiä ja tulevia arvoja, joten vertailtavuus paranee.

Sterlingin lähestymistapaan liittyy seuraavia ongelmia:
- exit-hinnat voivat vaihdella paljon (saatetaan raportoida realisoitumattomia voittoja ja tappioita)
- exit-hintoja ei välttämättä saada, jos markkinat assetille ovat huonot
- exit-hinta voi pudota nollaan
- exit-hinnat eivät ole relevantteja sijoittajille
- exit-hinnat eivät ole yksiselitteisiä, esim. eri hinta eri markkinoilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti