tiistai 9. lokakuuta 2012

The Wealth Maintenance Theory of Income

Laskentatoimen monia eri teorioita käsiteltiin kurssilla Laskentatoimen teoria ja IFRS. Tässä siis yhteenveto Petri Vehmasen luennosta. 

The Wealth Maintenance Theory of Income on laskentatoimen teoria, jossa voitto (tai nettotulo) määritellään pääoma-arvon korkona.

Amerikkalaisen ekonomin Irving Fisherin mukaan pääoma on varallisuusvaranto tiettynä ajan hetkenä. Capital tarkoittaa varallisuusmassaa. Voitto on muutos varallisuusmassassa.

Tuloslaskennassa on suuri ongelma, miten yritykseen sisään tulevasta kassavirrasta (varallisuusvirrasta) voidaan erotella voitto (nettotulo) ja sijoitetun pääoman palautuminen. Toisin sanoen, kun tuote on myyty, paljonko hinnasta on voittoa ja paljonko pääoman palautusta? 

Kysymys on siis siitä, mitä yritys voi kuluttaa heikentämättä tulevaisuuden toimintaedellytyksiään? Jos yritys kuluttaa pääomiaan se köyhtyy. Voitto taas on se osuus, jota voidaan kuluttaa köyhtymättä. 

Ongelma siis on periaatteessa yksinkertainen, mutta kuitenkin ongelmallinen, koska pääoman säilyttämisen käsite on erittäin monimerkityksellinen. Ongelmia voi tuottaa pääoman säilyttämisen määrittely sekä sen kvantifiointi (Petri Vehmanen, 2012). 

Pääoman säilyttäminen voi tarkoittaa seuraavia asioita:

- Money maintenance eli esimerkiksi osakeyhtiön osakepääomaan ei saa koskea. Silloin pyritään rahallisen, sijoitetun nimellispääoman säilyttämiseen koskemattomana. Voitto olisi siis muutos nettovarallisuudessa, joka ei johdu pääoman takaisinmaksuista tai lisäyksistä.

- General purchasing-power money maintenance. Tässä vaihtoehdossa pyritään omistajien yritykseen sijoittaman pääoman ostovoiman säilyttämiseen. Silloin voitto on muutos nettovarallisuudessa, kun pääoman sijoitukset, takaisinmaksut JA ostovoima on huomioitu. Pelkästään nimellistä pääomaa ei siis säilytetä, vaan pääoman ostovoiman on myös säilyttävä. Kun siis inflaatio alentaa rahan arvoa, sijoitetun pääoman on kasvettava inflaation verran, kun ei tehdä lisäsijoituksia yhtiöön.

- Productive capacity maintenance. Tuotannollinen kapasiteetti säilytetään ennallaan. Tähän liittyy ongelmia. Ensinnäkin teknologia kehittyy. Vanhan tuotannollisen kapasiteetin ylläpito ei siis ole järkevää, vaan tarvitaan uusia koneita ja laitteita, kun teknologia kehittyy. Toinen ongelma on, että tuotantolaitoksen tuotanto pysyy samana. Yrityksen ei kuitenkaan enää kannata tuottaa samoja vanhoja tuotteita, vaan jotain muuta, koska esimerkiksi muoti on muuttunut. Ratkaisuna tähän on se, että tuotosta mitataan rahamääräisenä, joten ei ole väliä, millä teknologialla tuotetaan tai mitä tuotetaan. Tuotosta siis mitattaisiin rahassa. Siitä seuraa taas ongelma. Rahan arvo kuitenkin muuttuu, joten aiheutuu vertailukelpoisuusongelma.

- General purchasing-power productivity-capacity maintenance. Yleisen ostovoiman ja tuotantokapasiteetin ylläpidon tarkastelu samaan aikaan. Tuotannollinen kapasiteetti siis säilytetään ennallaan ottaen huomioon rahan ostovoiman heikentyminen. Tuotantokapasiteettia mitataan rahassa.

ESIMERKKI EDELLÄOLEVASTA:

Yrityksen nettovarallisuus on tilikauden alussa 2000 rahaa ja lopussa 3000 rahaa. Nettovarallisuutta tarvitaan 2500, jotta yrityksen tuotannollinen kyky säilyy ennallaan. Tarkastelujaksolla hintojen nousu on 10 prosenttia. Edellä olevien vaihtoehtojen mukaan saadaan laskettua seuraavanlaisia voittoja:

- Money maintenance: 3000-2000=1000

- General purchasing-power money maintenance: 3000-(2000+10%*2000)=800, tässä on siis huomioitu inflaatio.

- Productive capacity maintenance: 3000-2500=500

- General purchasing-power productivity-capacity maintenance: 3000-(2500+10%*2500)=250, korvausinvestoinnissa on siis huomioitu inflaatio.

Voiton ja pääoman säilymisen määrittäminen ei siis ole yksinkertaista. 

Yrityksen arvo modernissa rahoituksen teoriassa

Yrityksen arvo modernin rahoituksen teorian mukaan määritellään odotettujen nettokassavirtojen avulla. Tästä seuraa, että yrityksen arvon odotetaan kasvavan käytetyllä riskillä korjatun laskentakoron mukaisesti ja vähenevän kulutetun kassavirran mukaisesti. Voitto pääoma-arvon korkona saadaan odotetun nettokassavirran ja tarkasteluajanjakson alun ja lopun pääoma-arvojen muutoksen summana. (Petri Vehmanen, 2012.)  

Esimerkki

Seuraavat luvut ovat nettokassavirtoja neljälle tulevalle vuodelle. Korkotaso on 5 prosenttia.

Vuosi Kassavirta
0        -
1        7.000
2        8.500
3        10.000
4        12.000

Nykyarvo ajanhetkellä t=0 on 32.887,22 ja ajanhetkellä t=1 27.531,58. Nämä saadaan laskettua diskonttaamalla kaikki yrityksen tulevat kassavirrat. Voitto (nettotulo) periodilla 1-2 voidaan laskea seuraavasti:

+ Odotettu nettokassavirta vuonna 0-1          7.000
+ Varallisuuden arvo vuoden 1 lopussa         27.531
= Yrityksen arvo vuoden 1 lopussa               34.531
- Varallisuuden arvo vuoden 1 alussa            32.887
= Voitto (nettotulo) vuonna 0-1                     1.644

Voitto (nettotulo) pääoma-arvon korkona on 1.644 rahaa ja se edustaa yrityksen arvon nousua ensimmäisenä vuonna. Se on myös toivottu 5 prosentin korko alkupääomalle 32.887,22.

Huomioitava on, että laskelma muuttuu, jos kassavirta-arviot muuttuvat esimerkiksi ensimmäisen vuoden lopussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti