sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Pidä mieli virkeänä, riko rutiinejasi

Kävin eilen Tampereen museokeskus Vapriikissa ensimmäistä kertaa elämässäni. Yllätyin todella positiivisesti. Ei se ollut mikään homeinen paikka, jossa on muutama vanha esine vitriinissä. Siellä oli monia mielenkiintoisia näyttelyitä, kuten monipuolinen lintuaiheinen näyttely, mielenkiintoinen audio-visuaalisilla efekteillä höystetty näyttely Suomen sisällissodasta, jääkiekkomuseo ja vaikka mitä muuta mielenkiintoista. Taas kerran sitä sai tarkistuttaa omia asenteitaan ja mielipiteitään. Tämä kirjoitus sivuaa aihetta hieman. 

Urautuminen rutiineihin

Rutiinit ovat tärkeitä. Ne helpottavat suuresti elämää. Vuosien saatossa ihmiset kuitenkin urautuvat tekemään asiat aina samalla tietyllä tavalla. Muutoksesta tulee kirosana.

Ajattelepa esimerkiksi lenkkeilyä. Kun juokset uuden, pidemmän ja raskaamman reitin, aluksi se ottaa koville. Kun jatkat saman reitin juoksemista, pian kehosi tottuu siihen. Kehityt hyväksi juoksemaan tämän kyseisen reitin. Mutta sitten, kun jatkat reitin juoksemista, kehitys hidastuu ja jopa pysähtyy. Ei ole suurta hyötyä ottaa viikon ohjelmaan neljättä samanlaista lenkkiä. Määrän nostaminen ei enää kehitä, kun pysytään samalla, tutulla ja turvallisella reitillä.

Tai mietipä työelämää. Olet ehkä ollut samassa työpaikassa ja samojen työtehtävien kimpussa jo vuosia, kenties vuosikymmeniä. Olet kehittynyt hommassasi hyväksi. Teet samat asiat aina samalla tavalla. Tuskin edes mietit, miten asiat voisi hoitaa helpommin ja tehokkaammin. Näin on ollut hyvä jo vuosia, joten miksi muuttaa mitään?

Entäpä vielä yksinkertaisemmat asiat, rutiinit, kuten hampaiden peseminen? Peset varmaan suurin piirtein samanlaisella harjalla, samantyyppisellä hammastahnalla ja eritoten AINA SAMALLA KÄDELLÄ.

No, tässä kohtaa monet miettivät, että mitäs sillä on väliä, kunhan hampaat vain tulevat pestyiksi. Ei sillä tietysti juuri olekaan. Halusin vain näyttää, kuinka ihminen on tapojensa orja. Rutiineihinsa on helppo rakastua. Ruoka-aineet säilytetään aina tietyssä paikkaa jääkaapissa. Saunassa käydään tiettynä päivänä. Kahvi juodaan tiettyyn kellonaikaan. Ajat aina samaa reittiä töihin. Ei tarvitse miettiä, kun kaikki tapahtuu rutiinilla.

Kun jokin muuttuu

Kun sitten tapahtuukin jotain, mikä sotkee rutiinejasi, olet pulassa. Tie, jota ajat aina töihin, on poikki. Joudut etsimään vaihtoehtoisen reitin ja kiroat huonoa onneasi.

Joku vieras on käynyt jääkaapillasi ja järjestellyt ruoat uusille paikoille. Et löydä niitä heti ja tunnet ehkä ärsyyntymistä. Sinullahan oli selkeä systeemi, joka auttoi pitämään kaiken järjestyksessä. Sinun tyylilläsi kaikki löytyi kaapista hetkessä sinun käsiisi.

Tai saatat teloa itsesi ja parempi kätesi laitetaan pakettiin, etkä voi sitä käyttää. Silloin sinun täytyy opetella uusi taito. Nimittäin sinun on opittava pesemään hampaasi väärällä, huonommalla kädelläsi. Testaapa joskus. Havaitset, että huonommassa kädessäsi motoriikka ei ole läheskään samalla tasolla kuin paremmassa kädessäsi. Tämä on tietysti luonnollista, ja väärällä kädellä harjaaminen tuntuu todella epäluonnolliselta ainakin aluksi.

Entä, jos olet tottunut menemään lounaalle tasan kello 12 ja joku tulee pyytämään sinua lounaalle jo 11.30? Vastaatko, että sinulla ei ole vielä nälkä? Vai tuntuuko töiden keskeyttäminen tässä vaiheessa, puoli tuntia ennen tavallista aikaa, hankalalta? Tämäkin voi johtua siitä, mihin olet tottunut. Tuskin puolessa tunnissa nälkäsi kasvaa huomattavasti. Kehosi vain on tottunut siihen, että kellon lähestyessä puolta päivää se alkaa tuntemaan nälkää. Onko se sitten paha asia? En sanoisi niin, ei se välttämättä ole. Kunhan nostan esiin esimerkkejä tavallisesta arkielämästä.

Muutosvastarinta

Muutosvastarinnan käsite on ehkä tutuin organisaatioympäristöissä. Muutosprosessissa lopetetaan asioiden tekeminen vanhalla tavalla ja on omaksuttava uusia tapoja ja toimintamalleja. Tällainen tilanne saatetaan nähdä menetyksenä tai vanhasta taakasta vapautumisena. (Jalava, Urpo 2001. Esimiestyö: Valmentaminen ja uudistuminen.)

Wikipedian mukaan muutosvastarinta on muutoksen tai sen suunnittelun vastustamista ja kritisointia, joka näkyy esimerkiksi välinpitämättömyytenä, informaation torjumisena tai korostuneena itsesuojeluna. Muutosvastarinta on luonnollista. Lähes jokainen kokee jonkinasteista muutosvastarintaa. Sitä ei tarvitse hävetä.

Muutosvastarintaa siis aiheuttaa urautuminen ja lukkiutuminen omiin toimintatapoihin sekä asioiden tekeminen aina samalla tavalla. Vanha koira ei opi uusia temppuja, sanotaan. Näet vain oman tapasi tehdä asioita ja silmäsi umpeutuvat vaihtoehdoille. Sinä sanot, että sinulla on 20 vuoden työkokemus tästä hommasta, joten älä tule neuvomaan. Joku muu saattaa sanoa, että sinulla kahden vuoden työkokemus, jonka olet toistanut kymmenen kertaa!

Kun siis organisaatiossasi aletaan esimerkiksi suunnitella uuden käyttöjärjestelmän käyttöönottoa, aletaan kuulla valituksia, kuinka vaikeaa on uutta omaksua tai että entinen järjestelmä oli hyvä. Se, oliko järjestelmä oikeasti hyvä ja toimiva, saattaa olla oma subjektiivinen kokemuksesi. Olit vain oppinut käyttämään järjestelmää hyvin ja selvittämään sen ongelmat omine keinoinesi.

Voi olla vaikeaa hyväksyä sitä, että joku ulkopuolinen kävelee viereesi ja tuorein silmin asiaa tarkastellessaan toteaa, että tämän asian olisi voinut tehdä toisella tavalla, paljon nopeammin, tehokkaammin tai virheettömämmin. Koska olet noudattanut jo vuosia rutiinejasi, et ole ehkä edes tullut ajatelleeksi moista parannusta. Moinen nostaa karvasi pystyyn. Eihän se nyt noin mene. Ei se noin helppoa ole. Minä ainakin toimin näin, kun olen aina näin toiminut.

Mutta käykö se perusteluksi mihinkään, että on aina näin toimittu? Mielestäni ei todellakaan. Jos ei liikuta eteenpäin, niin yleensä aletaan liikkua taaksepäin. Esimerkkinä tästä käy matkapuhelinyhtiö Nokia. Yhtiössä tuudittauduttiin omaan erinomaisuuteen samalla, kun kilpailijat toimivat innovatiivisesti ja dynaamisesti. Loukku syntyy, kun ollaan paikallaan liian kauan. Niin se vain on, että dinosaurukset ja muut paikalleen kivettyneet fossiilit kuuluvat historiaan.

Liiku eteenpäin, pysy virkeänä

Mieti, koska olet viimeksi oikeasti tehnyt jotain uutta ja erilaista ensimmäistä kertaa tai jonkin asian täysin uudella tavalla? Niinpä, siitä saattaa olla jo vuosia.

Omalla suhtautumisella voi vaikuttaa siihen, kuinka haastavana muutokset kokee. Uuden oppiminen ja asioiden tekeminen uudella tavalla pitää mielen virkeänä. Testaa vaikka. Juokse se vakiolenkkisi ensi kerralla toiseen suuntaan. Etsi uusi reitti työmatkallesi. Voit yllätykseksesi löytää nopeamman tai ainakin mielenkiintoisemman reitin. Pese hampaat väärällä kädellä, sekin kehittää aivojasi. Kysy kollegaltasi, miten hän tekee jonkin tietyn tehtävän. Hänellä voi olla antaa sinulle aivan uusi ja työtäsi helpottava tapa tehdä.

Vastoin yleistä uskomusta aivoja voi muokata ja muuttaa tekemällä ja kokeilemalla erilaisia asioita eri elämän osa-alueilta. Aivot kehittyvät vielä vanhemmallakin iällä. Vanha koirakin siis voi tosiasiassa oppia uusia metkuja, jos haluaa. Tärkeintä on, että tekee uusia asioita tai asioita uudella tavalla. Lupaa siis itsellesi koettaa jotain uutta juttua kerran joka kuukausi. Tee se omaksi parhaaksesi. Sillä tavalla mieli pysyy virkeämpänä ja opit kenties uutta. Se auttaa aivojasi tekemään parempia päätöksiä, ratkaisemaan ongelmia ja torjumaan stressiä.

Rakkaiden rutiiniesi rikkominen voi sattua, mutta samalla silmäsi saattavat avautua näkemään uutta.  
Tähän loppuun vielä Alivaltiosihteerin sketsi muutosvastarinnasta.

7 kommenttia:

  1. Hyvä teksti! Itsellä on ollut hyvän tovin työstössä porina samasta aiheesta.

    Tekstisi kanssa yhteneviä ajatuksia mulla oli taannoin Satakunnan Kansan blogiin kirjoittamassani tekstissä: http://www.satakunnankansa.fi/Blogit?openSpark=14657

    Tähän teemaan liittyy myös keskeinen, hieman kärjistetty tokaisuni: "Ihminen voi kasvaa minkä tahansa haasteen tasalle ja siksi mikään unelma ei ole mahdoton." :)

    VastaaPoista
  2. Toden totta Jani, samaisesta aiheesta olet kirjoittanut ja yhtä mieltä asioista olemme.

    Erityisen hyvin kiteytät työelämän muutosvastarintaa kirjoittamalla, että "etenkin työelämästä tuttu termi on muutosvastarinta. Kaikkea uutta saatetaan vastustaa pelkästään tuon uutuuden vuoksi. Ihminen on kai rakentunut turvaamaan vanhaan ja tuttuun ilmeisen pienenkin hädän hetkellä".

    Sen perään on hyvä näpäyttää fossiileja: "Vanhassa ei kuitenkaan ole vara parempi lähellekään niin usein kuin uskomme. Vanha on jo nähty ja vaikka se olisikin hyväksi koettu, ei sen pitäisi olla este antaa uuden haastaa vanhaa."

    Janin kanssa me tosiaan pohdimme muutosta blogissamme http://changexmalaysia.blogspot.fi/ ollemmassa vaihto-opiskelemassa ja reissaamassa Kaakkois-Aasiassa.

    VastaaPoista
  3. Hyvä kirjoitus, siksi haluankin tuoda keskusteluun lisää syvyyttä ja muutaman näkökulman lisää. Kannatan muutosta parempaan, mutta en muutosta muutoksen vuoksi. Ja usein on niinkin, että muutos on yhdelle hyvä, toiselle huono. Esimerkkeinä tuotannon siirtäminen halpamaihin, veronkorotus tai keskittämispolitiikka, irtisanomiset, organisaatiomuutokset, pakastimen hajoaminen on omistajalle huono ja korjaajalle hyvä.

    Jatkuvat isot muutokset vievät voimia, uskoa ja heikentävät sitoutumista. Useissa yrityksissä on muutosta muutoksen perään. Uusi systeemi ei ehdi mitenkään vakiintua ja saavuttaa hyötyjään, kun jo taas muutetaan. Tässä kirjoituksia aiheesta:

    http://yle.fi/uutiset/suomi_organisaatiouudistusten_ykkonen_eussa/6107306

    http://yle.fi/uutiset/organisaatiomuutos_on_pikemminkin_organisaation_halvaus/6135744

    VastaaPoista
  4. Kiitos Anonyymille kommentista ja näkökulmien tuomisesta tähän aiheeseen, josta käsittelin kirjoituksessani vain pintaraapaisun verran.

    Kaikki ovat varmasti samaa mieltä kanssasi, että muutos hyvään suuntaan kannattaa, eikä muutos vain muutoksen vuoksi ole tavoiteltavaa. Totta myös on, että jatkuvat muutokset ovat organisaatioiden henkilöstöille raskaita, eikä kaikkia hyötyjä ehditä saavuttamaan.

    Mitä luulette, mitä muita syitä on ensimmäisessä linkissäsi mainittavalle liian nopealle organisaatioiden muutostahdille? Toisessa linkissä mainittu huono johtaminen on varmasti yksi syy.

    Entä mitä asialle voisi tehdä?

    VastaaPoista
  5. Hyvä Ahto!

    Muutos on mukava kirjoittamisen ja funtsimisen aihe. Muutos näyttää olevan nykyään ainoa pysyvä asia maailmassa. Se tuntuu tulevan jatkuvasti ajankohtaisemmaksi ja sen taustalla olevien ilmiöiden ymmärtäminen yhä tärkeämmäksi. Muutosta käsitellään vahvasti organisaatioteorioiden yhteydessä ja muilla hallintotieteien aloilla, mutta vähän alkaa vaikuttaa siltä, että muutoksesta voisi kehkeytyä melkeinpä oma tieteenalansa.

    Tuosta muutosvastarinnasta on monenlaisia tulkintoja. Yleisesti ajatellaan, että ihminen jotenkin luonnostaan on haluton kaikelle muutokselle tai että muutoshaluttomuus on silkkaa laiskuutta. Tästä vastakkaisen näkökulman antavat mm. Heath & Heath (teoksessa Switch), jossa he jaottelevat ihmismielen kahteen samanaikaisesti toimivaan osioon: 1) osioon, jossa korostuvat emotionaaliset, automaattiset ja irrationaaliset elementit ja 2) analyyttisistä, kontrolloiduista ja rationaalisista elementeistä koostuvaan osioon. Ja yksi luonnollista muutosvastarintaa vastustavista pointeista on siis se, että resistiivisyydeltä näyttävä toiminta onkin usein vain selkeyden puutetta - analyyttistä, kontrolloitua ja rationaalista puolta ei ole kylliksi aktivoitu.

    Ihmisen toiminta on siis heidän mukaan muutoshalutonta siksi, että ihminen ei koe muutokselle tarvetta - ei ole riittävän selkeitä ohjeita ja opastusta osoittamaan muutostarpeen ja aktivoimaan analyyttisen, rationaalisen osan.

    Tällä voidaan selittää monia muutokseen liittyviä asioita: jos haluat saada kansan juomaan rasvatonta maitoa täysmaidon sijaan, on turhaa pyytää "nauttimaan terveellistä ravintoa", vaan aktivoida (sen toisen puolen motivoinnin lisäksi, mutta se on jo eri juttu) rationaalinen osio kertomalla, että "seuraavan kerran kun menet tekemään ostamaan perheellesi ruokaa, ota hyllystä rasvaton maito täysmaidon sijaan". Jotain samankaltaista voitaisiin soveltaa organisaatioiden muutosjohtamiseen, ja siksi työntekijöitä on usein viisasta osallistaa muutosprosessiin.

    Halusin tämän tuoda esiin siksi, että pelkästään "asioiden tekeminen eri tavalla" ei tämän 'teorian' mukaan välttämättä tee ihmistä muutoshakuisemmaksi tai sitä vähemmän vastustavaksi, kenties pahimmillaan päin vastoin. Voi olla turhaa vaihtaa hampaidenharjauskättä vasempaan, ellei tätä muutostarvetta saa jollakin tavalla itselleen myytyä.


    VastaaPoista
  6. Hyvä Ossi,

    hienoa kuulla, kun tutkijan kammiosta kajahtaa.

    Olen tietenkin samaa mieltä, että ihmisen oma halu, siis motivaatio, on muutoksen tärkein lähtökohta. Asian syvällisempi pohdinta tietenkin vaatii sukeltamista motivaatioteorian maailmaan.

    VastaaPoista
  7. Parahin Ahto

    Jos jatkamme edelleen Heathin & Heathin määrittämiä jalanjälkiä, niin motivointi ja siihen liittyvät menetelmät koskevat nimenomaisesti ykkösosion (emotionaalinen, automaattinen, irrationaalinen puoli ihmisestä) aktivoimista. Edellisen viestin tarkoitus ei ollut käsitellä laisinkaan tämän ykkösosion aktivointia, siis motivointia, vaan stimuloida pelkästään kakkosta (haha). Eli muutoshaluttomuuden kaltainen tila onkin usein vain selkeyden puutetta: ihminen on valmis muuttumaan, mikäli joku vain kertoo selkeästi, miten ja miksi se tehdään.

    Eli Heathin & Heathin perusväittämä tämän asian suhteen onkin se, että muutoshaluton, laiskahtava ihminen voikin todellisuudessa olla juuri päinvastoin asennoitunut, mutta hän ei vain tiedä, mitä konkreettisia toimenpiteitä tulisi tehdä. Muutoshaluton itse asiassa saattaa jopa olla ylikuormittunut muutokseen liittyvien kysymysten ja niihin liittyvien epäselvien ongelmien kanssa, ja sen vuoksi turhautunut ja muutoshaluttomalta vaikuttava.

    Saat ko. kirjan lainaksi jos haluat.

    VastaaPoista