maanantai 12. marraskuuta 2012

IFRS ja tulos per osake

Lähteenä Petri Vehmasen luentomateriaali ja Haaramon kirja.

IFRS-maailmassa osakekohtaista tulosta käsittelee standardi IAS 33. Se määrittelee erityisesti osakekohtaisen tuloksen laskemisessa käytettävän nimittäjän laskentatapaa paremman vertailtavuuden saavuttamiseksi. Osakekohtainen tulos lasketaan voiton tai tappion perusteella. (Haaramo, 2012).

IAS 33 -standardia tulee noudattaa, jos yhteisön kantaosake on julkisen kaupankäynnin kohteena tai jos kantaosakkeita ollaan parhaillaan laskemassa liikkeelle. Standardi koskee myös potentiaalisia julkisen kaupankäynnin kohteena olevia kantaosakkeita. Potentiaalisia kantaosakkeita ovat Haaramon (2012) mukaan mm. "kantaosakkeisiin vaihdettavissa olevat rahoitusvelat tai oman pääoman ehtoiset instrumentit, optiot ja merkintäoikeudet ja liiketoiminnan ostoon liittyvään sopimukseen sisältyvät mahdolliset liikkeeseenlaskut".

Osakekohtainen tulos pitää esittää laimentamattomana tai laimennusvaikutus huomioiden. Se lasketaan emoyhtiön kantaosakkeiden omistajille kuuluvan tilikauden tuloksen perusteella. Jos jatkuvan toiminnan tulos esitetään laajassa tuloslaskelmassa, osakekohtainen tulos raportoidaan kantaosakkeiden omistajille myös sen osalta. Edellä mainitut tilikauden tulokset on oikaistava etuosakkeille kuuluvilla osingoilla verovaikutus huomioiden sekä eräillä muilla oikaisuilla, kuten etuosakkeiden lunastamisesta johtuvilla eroilla. 

Edellä mainittua kauden tulosta laskettaessa otetaan huomioon kaikki emoyhteisön kantaosakkeiden omistajille kuuluvat, kaudelle kirjatut tuotto- ja kuluerät, ml. verot ja vieraaksi pääomaksi luokitelluille osakkeille kuuluvat osingot. 

Laimentamaton osakekohtainen tulos on emoyhteisön kantaosakkeiden omistajille kuuluva voitto tai tappio jaettuna kauden aikana ulkona olleiden kantaosakkeiden painotetulla keskiarvolla. Painotettu keskiarvo kertoo osakepääoman määrän vaihtelusta tilikauden aikana.  Kantaosakkeiden painotettua keskiarvoa laskettaessa niiden määrää oikaistaan tapahtumilla, jotka ovat muuttaneet ulkona olevien kantaosakkeiden lukumäärää ilman vastaavaa voimarojen muutosta. Painotetun keskiarvon käyttäminen kertoo mahdollisuudesta, että osakepääoman määrä vaihtelee kauden aikana, koska ulkona olevien osakkeiden määrä vaihtelee eri aikoina. 

Ulkona olevien kantaosakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana lasketaan siten, että ulkona olevien kantaosakkeiden lukumäärä kauden alussa oikaistaan takaisin ostettujen tai liikkeeseen laskettujen kantaosakeiden lukumäärällä, joka kerrotaan aikatekijällä painotetulla kertoimella. Tämä kerroin on niiden päivien lukumäärä, joiden aikana tietyt osakkeet ovat olleet ulkona, jaettuna tilikauden päivien kokonaismäärällä. 

Esimerkki osakkeiden lukumäärän painotetusta keskiarvosta (Haaramo, 2012):

 














 


Rahastoannissa, maksuttomassa osakeannissa tai kun osakkeet jaetaan useammaksi osakkeeksi, kantaosakkeita annetaan vastikkeetta nykyisille osakkeenomistajille. Silloin ulkona olevien osakkeiden määrä kasvaa ilman vastaavaa voimavarojen eli varallisuuden lisäystä. Tätä tapahtumaa ennen ulkona olleiden kantaosakkeiden lukumäärää oikaistaan kantaosakkeiden lukumäärän suhteellista muutosta vastaavasti kuin tapahtuma olisi toteutunut aikaisimman tilinpäätöksessä esitettävän kauden alussa.

Esimerkiksi maksuttomassa osakeannissa, jossa yhdellä vanhalla osakkeella saa kaksi uutta, kantaosakkeiden määrä ennen antia kerrotaan kolmella uuden kokonaismäärän selville saamiseksi tai kahdella uusien kantaosakkeiden määrän selvittämiseksi.

Kantaosakkeiden liikkeeseenlasku ei yleensä saa aikaan ilmaiselementtiä silloin, kun potentiaaliset kantaosakkeet ovat vaihdettavissa tai niihin liittyvät oikeudet ovat käytettävissä, koska potentiaaliset kantaosakkeet lasketaan yleensä liikkeeseen täyteen arvoonsa ja voimavarat muuttuvat samassa suhteessa. Maksullisessa osakeannissa (uusmerkintä) merkintähinta on usein alhaisempi kuin osakkeiden käypä arvo, ja silloin tilanteeseen sisältyy ilmaiselementti. (Haaramo, 2012). 
Jos maksullista osakeantia tarjotaan kaikille nykyisille osakkeenomistajille, laimentamatonta ja laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa käytettävä kansaosakkeiden lukumäärä kaikilta maksullista osakeantia edeltäviltä kausilta on ennen antia ulkona olevien kantaosakkeiden lukumäärä kerrottuna seuraavalla tekijällä:





Nimittäjä lasketaan lisäämällä osakkeiden yhteenlaskettu markkina-arvo välittömästi ennen oikeuksien käyttämistä oikeuksien käyttämisestä saatuihin suorituksiin ja jakamalla tulos ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä oikeuksien käyttämisen jälkeen. 

Jos oikeudet ovat ennen merkintäpäivää julkisen kaupankäynnin kohteena osakkeista erillään, laskelmassa käytetään käypää arvoa, joka määritetään viimeisen sellaisen päivän päättymisajankohdan mukaan, jona osakkeilla käydään kauppaa yhdessä oikeuksien kanssa. 

Esimerkki 1: Rahastoanti (Haaramo, 2012):

Voitto vuonna 2010 on 270 ja vuonna 2011 900 rahaa. Ulkona on 300 kantaosaketta 30.9.2011 asti. Rahastoanti toteutetaan 1.10.2010 siten, että yhtä kantaosaketta kohden saa kaksi kantaosaketta eli yhteensä 300 x 2 = 600 osaketta. 
Osakekohtainen tulos vuonna 2011 on 900 / (300 + 600) = 1,00 rahaa.
Osakekohtainen tulos vuonna 2010 oli 270 / (300 + 600) = 0,30 rahaa.

Rahastoanti on vastikkeeton anti, joten sitä käsitellään kuin se olisi tapahtunut ennen tilikauden 2010 alkua. 

Esimerkki 1: Uusmerkintä (Haaramo, 2012):


Kaudella 2010 voitto oli 1.100, 2011 1.500 ja 2012 1.800 rahaa. Ennen uusmerkintää ulkona on 500 osaketta. Uusmerkintä toteutetaan siten, että annetaan yksi uusi osake viittä ulkona olevaa osaketta kohden eli yhteensä 100 uutta osaketta (500 / 5 = 100). Merkintähinnaksi on määritelty 50 rahaa. Viimeinen merkintäoikeuksien käyttämispäivä on 1.3.2011. Kantaosakkeen markkinahinta on juuri ennen merkintäoikeuksien käyttämistä 1.3.2011 110 rahaa. 

Osakkeen teoreettinen käypä arvo oikeuksien käyttämisen jälkeen eli aiemmin esitetyn kaavan nimittäjä lasketaan kaavasta, jossa käytetään seuraavia merkintöjä:


B1 = Kaikkien ulkona olevien osakkeiden käypä arvo (€)

B2 = Oikeuksien käyttämisestä yhteisölle kertyvä kokonaismäärä (€)
C1 = Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä ennen oikeuksien käyttämistä 
C2 = Oikeuksia käytettäessä liikkeeseenlaskettujen osakkeiden lukumäärä

Osakkeen teoreettinen arvo oikeuksien käyttämisen jälkeen = (B1 + B2) / (C1 + C2).


B1 = 110 * 500 = 55.000
B2 = 50 * 100 = 5.000
C1 = 500
C2 = 100

(B1 + B2) / (C1 + C2) = (55.000 + 5.000) / (500 + 100) = 60.000 / 600 = 100 (rahaa per osake). Tämä on siis nimittäjä aiemmin esitetyssä kaavassa: 






Tästä kaavasta sijoittamalla saadaan 110 / 100 = 1,1. Kertoimen avulla voidaan laskea osakekohtaiset tulokset:

2010 alkuperäinen tulos per osake = 1.100 / 500 = 2,20.

2010 oikaistu tulos per osake = 1.100 / (500 * 1,1) = 2,00

2011 tulos per osake uusmerkintä huomioiden = 1.500 / ((500 * 1,1 * 2/12) + (600 * 10/12)) = 2,54.


2012 tulos per osake sellaisenaan = 1.800 / 600 = 3,00.


Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos



Yhteisön on laskettava laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos emoyhtiön kantaosakkeiden omistajille kuuluvan tuloksen perusteella sekä jos jatkuvan toiminnan tulos esitetään, näille osakkeenomistajille kuuluvan jatkuvan toiminnan tuloksen perusteella. 

Laimennusvaikutus huomioonottaen osakekohtaista tulosta laskettaessa on oikaistava emoyhteisön kantaosakkeiden omistajille kuuluvaa voittoa tai tappiota seuraavien tekijöiden vaikutuksella verovaikutus huomioiden (Vehmanen, 2012): 

- laimentaviin potentiaalisiin kantaosakkeisiin liittyvät osingot;
- kaudelle kirjatut laimentaviin potentiaalisiin kantaosakkeisiin liittyvät korot ja
- ne muut tuottojen ja kulujen muutokset, jotka aiheutuisivat laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden vaihtamisesta osakkeisiin. 

Kantaosakkeiden painotettua keskiarvoa on oikaistava lisäämällä kaikkien niiden kantaosakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, jotka laskettaisiin liikkeelle, jos kaikki laimentavat potentiaaliset kantaosakkeet vaihdettaisiin kantaosakkeisiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti