tiistai 29. tammikuuta 2013

IAS 11 Pitkäaikaishankkeet

IAS 11 määrää pitkäaikaishankkeisiin liittyvien tulojen ja menojen kirjanpitokäsittelystä. Jaksottamisongelman aiheuttaa se, että pitkäaikaishankkeen aloittaminen ja lopettaminen ajoittuvat yleensä eri tilikausille.

Pitkäaikaishankkeet vaativat valmistuakseen huomattavan pitkän ajan, jolloin valmistusta tapahtuu vähintään kahdella eri tilikaudella. Ongelmana on siis ratkaista tulojen ja menojen jaksottaminen näille kausille. 

"Pitkäaikaishanke on erityisesti neuvoteltu sopimus, jonka mukaan valmistetaan tietty omaisuuserä tai ryhmä omaisuuseriä, jotka liittyvät läheisesti toisiinsa tai ovat riippuvaisia toisistaan suunnittelun, teknologian ja toiminnan taikka lopullisen käyttötarkoituksen suhteen."

Hankkeen tuloihin sisällytetään sopimuksen mukainen tulo sekä hankeeseen tehtävät muutokset, lisäveloituksia koskevat vaatimukset ja kannustimet, jos ne toteutuvat todennäköisesti ja ovat määritettävissä.

Menoihin kirjataan hankkeeseen välittömästi liittyvien menojen lisäksi  hanketuotannosta yleisesti johtuvat, hankkeelle kohdistettavissa olevat menot ja muut sellaiset menot, jotka asiakkaalta voidaan sopimusehtojen nojalla veloittaa.
Kun hankkeen lopputulos on arvioitavissa luotettavasti, tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella. Odotettavissa olevat tappiot kirjataan välittömästi kuluiksi. Jos lopputulos ei vielä ole arvioitavissa luotettavasti, tuottoja voidaan kirjata siten, että hanke näyttää nollatulosta ja menot kirjataan kuluiksi niiden syntymisen tilikaudella. Jos siis tappiosta on varmuus, se kirjataan heti. Epävarmuuden vallitessa näytetään hankkeen osalta nollatulosta, jos tuottoja odotetaan vähintään kulujen verran. 

Se, milloin hankkeen lopputulos on luotettavasti arvioitavissa, riippuu siitä, onko kyseessä kiinteähintainen pitkäaikaissopimus vai kustannuslisäsopimus. Jälkimmäisessä sopimuksen toteutumisen arviointi on yksinkertaisempaa. 

Hankkeen valmistusaste voidaan määrittää useilla eri tavoilla, esimerkiksi:
- tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä aiheutuneiden menojen osuus arvioiduista kokonaismenoista,
- suoritettua työtä koskevat selvitykset,
- hanketyön tietyn fyysisen osuuden valmistuminen.

Tilinpäätöksessä esitettävät erät

Keskeneräinen tuotanto (KET) sisältää ne menot, joita ei vielä ole siirretty hankkeille.

Kirjaus 1: Per KET an Ostovelat tai kassa tms.

Hankkeille siirrettyjen menojen ja erilliskatteiden tili (HMK) sisältää hankkeille sisällytettävät menot ja niille lasketut katteet.

Kirjaus 2: Per HMK an KET

Osatuloutusmyynti (OTMY) kirjataan hankekohtaisesti lasketun valmistusasteen mukaan ja samalla kirjataan osatuloutusmyyntiä vastaavat kulut sekä erilliskate.

Kirjaus 3: Per Myyntiä vastaavat kulut Per HMK an OTMY.

Laskuttaminen aiheuttaa myyntisaamisen, joka kirjataan tilille myyntisaamiset ja velan, joka kirjataan keskeneräisten hankkeiden laskutustilille (KEHALAS). 

Kirjaus 4: Per Myyntisaamiset an KEHALAS (kasvaa kumulatiivisesti koko hankkeen keston ajan)

Hankkeille siirrettyjen menojen ja erilliskatteiden tilille (HMK) kirjataan hankkeille sisällytettävät menot ja näiden menojen päälle laskettava erilliskate. Tilinpäätöstä tehtäessä tämän tilin saldo edustaa osatuloutussaamisia eli valmistusasteen mukaisia saamisia.

Ns. nettomenettelyssä taseeseen merkitään vain valmistusasteen mukaisten osatuloutussaamisten (HMK) ja kumulatiivisen laskutuksen (KEHALAS) välinen erotus. 

Hankkeen koko arvo on kumuloitunut kahdelle tilille, kun pitkäaikaishanka valmistuu. Debetissä on hankkeen arvo HMK-tilillä ja kreditissä hankkeen arvo KEHALAS-tilillä. Valmiin hankkeen ollessa kyseessä näiden erotus on nolla ja hanke päätetään kirjauksella:

Kirjaus 5: Per KEHALAS an HMK

Lähde: Petri Vehmanen 2012

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti