torstai 10. tammikuuta 2013

Laskentatoimi ja rahoitus, osa 6

Tämä teksti perustuu kauppatieteiden pääsykoetta varten tekemiini muistiinpanoihin laskentatoimen ja rahoituksen pääsykoekirjasta. Kyseessä on tietenkin vanha painos, mutta asiat tuskin ovat muuttuneet oleellisesti.

Strateginen kustannusjohtaminen

Aikaisemmin yritysjohdon tavoitteet asetettiin budjeteissa lyhyellä tähtäimellä. Tämä johti lyhyen aikavälin asioiden korostamiseen pitkäjänteisten, strategisten näkökulmien sijaan. Viime vuosina aikaisempaa tärkeämmäksi on noussut strateginen yritysjohdon laskentatoimi (Strategic Management Accounting, SMA).

Strateginen yritysjohdon laskentatoimi korostaa pitkän aikavälin menestystä ja kustannusten hallintaa pitkällä tähtäyksellä. Lisäksi huomion kohteena ovat asiakastyytyväisyys, työntekijöiden motivointi ja osaamisen kehittäminen.

Kustannusten hallinta muodostuu kolmesta osa-alueesta:
1.    Arvoketjuajattelu
2.    Strateginen asemointi
3.    Kustannusajurit

Arvoketjuajattelun mukaan yritys kiinnittää huomiota kaikkiin kustannuksiin, jotka syntyvät yrityksen lisäksi sen toimittajille ja asiakkaille.

Yrityksen strateginen asema - kustannusjohtajuus tai tuotedifferointi - vaikuttaa sen laskentajärjestelmään. Kustannusjohtajuuteen tähtäävä yritys tarvitsee tietoa tuotekustannuksista valmistuskustannuksien valvomiseksi. Tuotedifferoinnin valinnut yritys tarvitsee tietoa erilaisten tuotteiden aiheuttamista valmistuksen ja markkinoinnin kustannuksista. Strategiset valinnat johtavat erilaisiin laskentajärjestelmiin.

Strategisessa laskentatoimessa on tärkeää tunnistaa kustannusajurit. Tuotannon määrän lisäksi kustannuksiin vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten teknologia ja tuotannon monimutkaisuus, työvoiman sitoutuminen ja yhteydet asiakkaisiin. Strateginen kustannusten hallinta tähtää pysyvään kilpailuetuun.

Tasapainotettu mittaristo - balanced scorecard

Strategisen johtamisen kannalta on tärkeää, että johdon laskentatoimi käyttää yrityksen toiminnan ja suorituskyvyn mittaamisessa strategian kannalta tärkeitä mittareita. Mittareita ei saa olla liian montaa.

Kokonaisvaltaiset suorituskyvyn mittausjärjestelmät yhdistävät tavallisesti sekä taloudellisia että ei-taloudellisia mittareita. Esimerkiksi yrityksen kannattavuutta ja maksuvalmiutta kuvaavat luvut ovat taloudellisia mittareita. Asiakastyytyväisyys taas on ei-taloudellinen mittari.

Tasapainotettu mittaristo (BSC, balanced scorecard) on suosituin kokonaisvaltainen suorituskyvyn mittausjärjestelmä. Se sisältää mennyttä toimintaa kuvaavia taloudellisia mittareita sekä tulevaisuuden huomioivia ei-taloudellisia mittareita. Viimeksimainitut mittaavat asiakastyytyväisyyttä, innovaatioita ja kehittymiskykyä. Siten BSC yhdistää pitkän ja lyhyen tähtäimen näkökulmat, yrityksen sisäiset ja ulkoiset näkökulmat sekä taloudelliset ja ei-taloudelliset mittarit.

Tasapainotettu mittaristo ottaa huomioon ainoastaan tärkeimmät strategian tekijät. Keskittyminen avaintekijöihin auttaa yrityksen johtoa huomioimaan tärkeät mittarit yhtenä kokonaisuutena.

BSC sisältää neljä ulottuvuutta:
•    asiakkaan näkökulma
•    sisäinen näkökulma
•    innovoivuus ja oppiminen
•    taloudellinen näkökulma

Asiakkaan näkökulma mittaa esimerkiksi nopeutta, laatua, palvelua ja asiakkaalle aiheutuvia kustannuksia.

Sisäinen näkökulma mittaa esimerkiksi prosessien läpimenoaikaa, laatua ja työntekijöiden tuottavuutta.

Innovoinnin ja oppimisen näkökulmassa tarkastellaan esimerkiksi kykyä kehittää uusia tuotteita.

Taloudellinen näkökulma käyttää taloudellisia tunnuslukuja kuten pääoman tuottoprosentti, quick ratio ja omavaraisuusaste.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti