tiistai 8. tammikuuta 2013

Taloustiede, osa 2

Tämä teksti on vanhoista muistiinpanoistani, jotka tein kauppatieteiden pääsykokeisiin lukiessani Matti Pohjolan Taloustieteen pääsykoekirjasta. Kyseinen painos on siis jo vanhentunut, mutta asiat ovat tuskin oleellisesti muuttuneet. 

Hyödykkeiden kysyntä

Tietyn hyödykkeen kysyttyyn määrään vaikuttavat:
- kuluttajan tarpeiden rakenne
- hyödykkeen oma hinta
- muiden hyödykkeiden hinnat
- kuluttajan tulot

Kysyntäkäyrä laskee oikealle. Kun kulutuksen määrä lisääntyy, yhden hyödykeyksikön lisäkuluttamisesta aiheutuvat hyöty, hyödykkeen rajahyöty tuolla kulutuksen tasolla, vähenee. Se on alenevan rajahyödyn olettamus. Rajahyöty alenee kulutuksen lisääntyessä. Rajahyöty ilmoittaa maksuhalun: kullakin kulutuksen tasolla kuluttaja haluaa maksaa hyödykeyksiköstä enintään hinnan, joka on hänen rahamääräisenä ilmaistun hyötynsä lisäyksen eli rajahyötynsä suuruinen. Kuluttaja lisää kysyntää, kunnes hänen maksuhalukkuutensa viimeisestä lisäyksiköstä eli rajahyötynsä vastaa hintaa.

Hyödykkeen markkinakysyntään vaikuttavat kuluttajien tarpeiden rakenne, hyödykkeen oma hinta ja muiden hyödykkeiden hinnat sekä kuluttajien tulot. Lisäksi markkinakysyntään vaikuttaa kuluttajien lukumäärä. Hyödykkeen markkinakysyntä kuvaa sen kuluttamisesta koko yhteiskunnalle koituvaa rajahyötyä. Markkinahinta ohjaa valitsemaan määrän, että viimeinen ostetun yksikön rajahyöty vastaa markkinahintaa. Se on siksi sama kaikille kuluttajille eli koko yhteiskunnalle. Tämä pätee, ellei kulutukseen liity ulkoisvaikutuksia.

Hyödykkeiden tarjonta

Tarjontakäyrä osoittaa hinnan ja kysytyn määrän välisen suhteen. Tarjontakäyrä nousee oikealle. Yritys pyrkii maksimoimaan voittojaan. Voitto on tulojen ja menojen erotus. Tulot saadaan kertomalla myyty määrä hinnalla. Yhdestä tuotetusta lisäyksiköstä aiheutuva kustannusten lisäys, rajakustannus, on sen yksikön valmistuskustannusten suuruinen. Kokonaiskustannukset saadaan, kun lasketaan yhteen kaikki tuotannosta syntyvät kustannukset.

Jos yritys haluaa mahdollisimman suuren voiton, sen on tuotettava täydellisen kilpailun oloissa määrä, jolla hinta ja rajakustannukset ovat yhtä suuret. Rajakustannukset kuvaavat sitä, miten kokonaiskustannukset muuttuvat, kun tuotannon määrä muuttuu yhden yksikön.   

Markkinatarjonta

Rajakustannuskäyrä muodostaa yrityksen tarjontakäyrän. Se nousee oikealle, kun rajakustannukset ovat kasvavia. Jos jokaisen jotakin hyödykettä tuottavan yrityksen tarjontakäyrä nousee oikealle, myös tämän hyödykkeen tarjontaa osoittama käyrä, markkinoiden tarjontakäyrä nousee oikealle. Se saadaan laskemalla yhteen kunkin yksittäisen tuottajan markkinoille tuoma tarjonta kullakin hinnalla.

Hyödykkeen markkinatarjonta kuvaa sen valmistamisesta koko yhteiskunnalle koituvia rajakustannuksia. Maksimoidakseen voittonsa yritykset sopeuttavat tuotantonsa tasolle, jolla rajakustannukset vastaavat markkinoilla vallitsevaa hintaa. Rajakustannukset ovat samat kaikille yrityksille sen takia. Ne kuvaavat koko yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia siksi, että vain nämä markkinoilla olevat yritykset valmistavat kyseistä hyödykettä. Jotta tämä pätee, ei tuotannosta saa aiheutua ulkoisvaikutuksia.

Talous rakentuu yksittäisten talousyksiköiden, yritysten ja kuluttajien, päätöksistä. Yritysten oletetaan pyrkivän mahdollisimman suuriin voittoihin, kuluttajien rationaalisesti mahdollisimman suureen hyötyyn.

Kysynnän ja tarjonnan tasapaino

Kysyntä kertoo, kuinka suuren määrän hyödykettä kuluttajat ovat halukkaita ostamaan. Tarjontakäyrä kertoo tuottajien myyntihalusta. Markkinatasapainossa kysytty ja tarjottu määrä ovat yhtä suuret.

Kysytty määrä on riippuu hinnasta. Kun hinta muuttuu, siirrytään uuteen pisteeseen kysyntäkäyrällä. Muut kysyntään vaikuttavat tekijät saavat puolestaan kysyntäkäyrän siirtymään. Kysyntäkäyrää siirtävät esimerkiksi muutokset kuluttajien tuloissa, muiden hyödykkeiden hinnoissa sekä kuluttajien preferensseissä. 

Useimmat hyödykkeet ovat normaalihyödykkeitä. Niiden kysyntä kasvaa tulojen kasvaessa eli kysyntäkäyrä siirtyy oikealle. Inferioristen eli vähäarvoisten hyödykkeiden kysyntä taas vähenee tulojen kasvaessa. Kysyntäkäyrä siirtyy silloin vasemmalle. 

Joidenkin hyödykkeiden hinnoilla on vaikutusta toisen hyödykkeen kysyntään. Bensiini ja auto ovat komplementaarisia eli toisiaan täydentäviä hyödykkeitä. Kun yhden hinta nousee, toisen kysyntä pienenee. Substituuteilla eli toisiaan korvaavilla hyödykkeillä suhde on päinvastainen. Toisen hinnan nousu voimistaa toisen kysyntää.

Tuotanto-olojen muuttuminen siirtää tarjontakäyrää. Jos tuotantoteknologia kehittyy paremmaksi, se siirtää tarjontakäyrää oikealle. Tuotannontekijöiden hinnat vaikuttavat valmistuskustannuksiin ja siten tarjontakäyrään. Palkkojen nousu siirtää käyrää vasemmalle. Tarjontakäyrää voivat siirtää myös muiden hyödykkeiden hintojen muutokset.

Joustot

Sen selvittämiseen, kuinka paljon hinnat ja määrät muuttuvat, tarvitaan joustojen käsitteitä. Ne määritellään kysynnälle (kysyntäjoustot) ja tarjonnalle (tarjontajoustot) käyttäen määrien ja hintojen suhteellisten muutosten osamääriä. Kysynnän hintajousto on useimmiten käytetty. Se kertoo, kuinka paljon esimerkiksi kymmenen prosentin suuruinen hinnanmuutos vaikuttaa hyödykkeen kysyttyyn määrään. Se lasketaan jakamalla kysytyn määrän suhteellinen muutos hyödykkeen hinnan suhteellisella muutoksella.

Hintajousto on negatiivinen: hinnan lasku kasvattaa kysyttyä määrää. Jos jousto on itseisarvoltaan ykköstä pienempi, kysytty määrä muuttuu suhteessa vähemmän kuin hinta ja puhutaan joustamattomasta kysynnästä.

Joustamattoman kysynnän tapauksessa hinnanmuutos vaikuttaa vain vähän kysyttyyn määrään. Jos esimerkiksi hinta laskee, kysytty määrä kasvaa niin vähän, että käytetty rahamäärä vähenee.

Jos jousto on itseisarvoltaan ykköstä suurempi, puhutaan joustavasta kysynnästä. Tälläisen hyödykkeen hinnan laskiessa kysytty määrä kasvaa suhteellisesti enemmän ja  ostamiseen käytetty rahamäärä kasvaa.

Yksikköjoustavan kysynnän hintajouston itseisarvo on nolla. Hinnan muutos ei vaikuta käytettyyn rahamäärään, koska kysytty määrä muuttuu suhteessa täsmälleen yhtä paljon.

Kysynnän tulojousto kertoo, kuinka kysytty määrä muuttuu ostajien tulojen muuttuessa. Se lasketaan jakamalla kysytyn määrän suhteellinen muutos tulojen suhteellisella muutoksella. Kysynnän tulojousto on normaalihyödykkeillä positiivinen ja inferiorisilla negatiivinen. Ylellisyyshyödykkeiden tulojousto on suuri, sillä tulojen kasvu lisää kysyntää paljon. Välttämättömyyshyödykkeiden tulojousto on puolestaan vähäinen.

Kysynnän ristijousto kertoo, miten yhden hyödykkeen hinnan muutos vaikuttaa toisen kysyntään. Substituuttien ristijousto on positiivinen, yhden hinnan nousu lisää toisen kysyntää. Jos ristijousto on suuri, on kyse lähes identtisistä hyödykkeistä. Komplementtien ristijousto on negatiivinen. Yhden hinnan nousu sysää toisen kysynnän laskuun.

5 kommenttia:

  1. "Jos yritys haluaa mahdollisimman suuren voiton, sen on tuotettava täydellisen kilpailun oloissa määrä, jolla hinta ja rajakustannukset ovat yhtä suuret."

    Tätä en kyllä millään kykene ymmärtämään.. Jos hinta (tuotteen hinnastahan tässä nyt on kyse?) on yhtä suuri kuin itse tuotteen valmistamiseen tarvittavat kulut (esim. hinta on 13€ ja tuotteen valmistaminen maksaa 13€ jos otetaan kaikki sen tuomat kulut mukaan) ja voitto on siis tulojen (13€/tuote) ja menojen (13€/tuote) erotus, niin eikö silloin tule tulokseksi 0?

    Vai jääkö minulla nyt huomioimatta joku täydellisen kilpailun juttu joka tässä vaikuttaa?

    VastaaPoista
  2. Rajakustannus ei ole sama asia kuin yrityksen tuotteen valmistamiseen käyttämät kustannukset, vaan se tarkoittaa yhden lisäyksikön tuotannosta aiheutuvaa kokonaiskustannusten muutosta.

    Siis jos tuo rajakustannus on tuotteesta saatavaa hintaa suurempi, ei yritys lisää tuotantoaan, vaan tuottaa juuri sen määrän, jolla hinta = rajakustannus.

    Rajakustannus on minullekin on käsitteenä vaikea ymmärtää.

    VastaaPoista
  3. Tämähän vaikentaa asiota entisestään. Yrityksellä on siis kuluja jo ennestään ja yhden lisäyksikön tuottaminen tuo kuluja lisää. Miksi ihmeessä tuotteen hinta kannattaisi siis olla vain lisäyksikön tuottamisen tuomien kulujen verran? Miksi ei enempää? Ymmärrykseni mukaan tästä ei tule voittoja, vaan jäädään miinukselle. Vai onko rajakustannuksissa huomioitu voitot? Jos on, niin miten? Ja mistä saadaan rahaa tuleviin investointeihin?

    Selväähän on, että hinta ei kannata olla rajakustannusta pienempi. Mutta miksi ei suurempi?

    Ja mistä siis voitot lopulta syntyvät?

    VastaaPoista
  4. Anonyymille.

    Täältä löytyy kuvaaja, jonka pitäisi selventää rajakustannuksen ja hinnan suhde eli mistä voitot syntyvät:

    http://projektinakauppatieteet.blogspot.fi/2011/06/5-yrityksen-teoria.html

    Voitot ovat maksimissaan, kun tulot ja kustannukset kasvavat samaa vauhtia. Rajakustannuskäyrä on nouseva, joten ikuisesti ei voi olla hinta > rajakustannus.

    VastaaPoista
  5. Ratkaisu oli lopulta melko yksinkertainen: rajakustannus ei ole tuotteiden keskimääräinen kustannus, vaan yhden lisäyksikön tuottamisesta koituva kustannus. Tällä yksiköllä RAJATULO on 0, ja voittoa kertyy aiemmin tuotetuista tuotteista.

    VastaaPoista