lauantai 13. huhtikuuta 2013

Johdon laskentatoimi ja talousviestintä

Johdon laskentatoimi on sisäistä talousviestintää, lukujen raportoimista ja laskelmien tuottamista, jolla kiinnitetään johdon huomio organisaation toiminnan suunnittelun ja ohjaamisen tärkeimpiin kysymyksiin. Talousviestintä on siis itse asiassa vaikuttamista, joka pyrkii suuntaamaan huomiota ja parantamaan toiminnan läpinäkyvyyttä. Näin voidaan muuttaa mielipiteitä, asenteita, näkemyksiä ja toimintaa. 

Laskentatoimen pitää tuottaa relevanttia informaatioa oikeille ihmisille oikeaan aikaan, mutta kustannukset on samaan aikaan pidettävä hallinnassa. Informaation tuottaminen ei siis saa maksaa enempää kuin siitä saatava hyöty on. 

Johdon laskentatoimi tuottaa informaatiota kaikkiin päätöksentekoprosessin vaiheisiin ja avustaa johtoa kaikilla sen tehtäväalueilla. Johdon laskentatoimi on operatiivisen, taktisen ja strategisen johtamisen tukemista. 

Vaikuttava talousviestintä voi olla ongelmien ja riskien ennakointia tai heikkojen signaalien ja mahdollisuuksien tunnistamista. Tavoitteena on haastaa johto ja avainhenkilöt ajattelemaan uudella tavalla. Viestin huomioarvo on tärkeä, jolloi hyvä viesti on hätkähdyttävä, pysähdyttävä, osuva ja ytimekäs. 

Hyvä talousviestintä on relevanttia ja luotettavaa, tulevaisuusorientoitunutta ja pyrkii synergioiden saavuttamiseen. Se on myös ymmärrettävää, jolloin infotmaation tuottajan on otettava huomioon vastaanottajan tietämys, kuten koulutustausta. Hyvä talousviestintä on myös ajankohtaista, parhaassa tapauksessa reaaliaikaista, mutta turhat raportit on karsittu pois. Selkeä esitystapa parantaa viestin ymmärrettävyyttä. 

Teoriassa talousviestintä on neutraalia ja objektiivista kuvausta yrityksen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ja laskelmat perustuvat tosiasiallisiin rahamääräisiin lukuihin ja antavat relevanttia informaatiota päätöksenteon tueksi. Todellisuudessa laskelmien laadinta perustuu sidosryhmien kanssa tehtyihin sopimuksiin, kuten kirjanpitostandardeihin ja perusongelmien ratkaisemiseen, kuten mittaus-, arvostus-, laajuus-, jaksotus- ja kohdistusongelmien ratkaisemiseen..

Lähde: Eeva-Mari Ihantolan luento 2013

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti