maanantai 1. huhtikuuta 2013

Neilimo: Taloushallinto liiketoiminnan johtamisen tukena, osa 1

Vuorineuvos, KTT Kari Neilimo (s. 1944) on toiminut Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) pääjohtajana sekä Yleisradion ja Tampereen yliopiston hallitusten puheenjohtajana. Hän on arvostettu johtamiskouluttaja erityisalanaan strateginen johtaminen, mikä näkyi myös hänen taloushallinnon luennossaan Tampereen yliopistolla 22.2.2013. 

Luennon aiheena oli taloushallinto liiketoimintajohtamisen tukena ja julkaisenkin tässä luentopäiväkirjani hieman muuteltuna.

Miten taloushallinto tukee johtamista?

Taloushallinnolla on monta erilaista roolia yrityksissä eli se on monikerroksinen funktio. Talous muuttuu jatkuvasti, ja tämä nopea muutos asettaa haasteita liiketoiminnalle sekä taloushallinnolle. Esimerkiksi liiketoiminnan digitalisoituminen vaikuttaa yritysten taloushallintoon.

Tieto tulee tietojärjestelmiin nykyisin bittimuodossa. Tämä mahdollistaa raporttien moninaistaminen ja niiden monidimensionaalisuuden, jolloin saadaan tuotettua parempia raportteja. Tämä on myös haaste, koska on mietittävä, millaisia raportteja yritysjohto tarvitsee.

Taloushallinnon luomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen on uusia työkaluja, mutta Neilimo kyseenalaistikin sen, löytyykö yleisjohdosta taloushallinnon ymmärrystä?

Yrityksiä saatetaan edelleenkin hänen mielestään johtaa erilaisten kustannusten (esimerkiksi palkka- ja henkilökustannukset tai poistot) avulla, kun todellisuudessa pitäisi johtaa toimintoja. Historiadataa analysoimalla voidaan oppia, mutta ei johtaa.

Talousjohtamisen toiminta orientoituu yhä enemmän liiketoiminnan tukemiseen. Yrityksen taloustoiminnot on jaettu liiketoiminnan päätöksenteon tukeen sekä ”taloushallinnon tuotantoprosessien” ja talousraportoinnin tehokkaaseen tuottamiseen ja käyttöön talousjohtamisessa.

Taloushallinnon muutosdraiverit

Taloushallinnon kenttään vaikuttavia tekijöitä, muutosdraivereita, on useita. Ensimmäinen on kilpailuympäristön globalisoituminen, kansainvälinen liiketoiminta, business-mallit ja tiedolla johtaminen.  Tiedosta on tullut strateginen menestystekijä. Taloushallinnon ja johtamisen välillä piilee paradokdi: Taloushallinto kuuluu tukijärjestelmiin, vaikka hyvä taloushallinnon tietojärjestelmä tukee liiketoimintaa ja voi olla aito kilpailutekijä.
Toinen taloushallinnon muutosdraiveri on johtamisjärjestelmien muuttuminen kohti tulosyksikkö- ja prosessiorganisaatioita. Monet taloushallinnon järjestelmät ovat vanhanaikaisia, eivätkä sovellu toimimaan nykyisessä maailmassa.

Esimerkiksi raportointia tehtäessä jako kolmeen, entiteettiin, strategiseen liiketoimintayksikköön (Strategic Business Unit, SBA) ja maantieteelliseen alueeseen aiheuttaa sen, että kolmanteen dimensioon siirryttäessä laskentatoimen raportointi putoaa pois. Monidimensionaalinen laskenta siis puuttuu, mikä on selvä taloushallinnon raportoinnin kehittämisen alue Neilimon mukaan.

Kolmas muutosdraiveri on informaatioteknologian ja digitalisoinnin hyödyntäminen myös talousjohtamisessa.

Neljäs muutosdraiveri on se, että fokus on yhtä aikaa strateginen, taktinen ja operatiivinen. Nämä kaikki tekijät aiheuttavat muutoksen taloushallinnon roolissa ja työvälineissä sekä taloushallinnon henkilöstön osaamisvaatimuksissa.

Taloushallinnon rooli muuttunut taloudellisen tiedon tuottajasta taloushallintoa ja yleistä johtamista avustavaksi toiminnaksi. Laskentatoimen asiantuntijan (raportoinnin tuottaminen) rooli on ensin kehittynyt kohti taloushallinnon esimiehen ja johtajan roolia (raporttien analysointi, controller).

2000-luvulla taloushallinto nähdään liiketoimintasuuntautuneena toimintana (strategic controller, member of management Board), jossa avustetaan strategista, taktista ja operatiivista johtamista.

Analysoiminen ja johtaminen ovat tärkeitä toimintoja


Taloushallinto pitää sisällään tiedon tuottamisen yrityksen taloudesta ja tuotetun tiedon kytkemisen talouden ohjaamiseen sekä liiketoimintalähtöiseen johtamiseen. Kyky analysoida ja johtaa on kuitenkin johtajilla usein puutteellinen.

Jopa kauppatieteiden maistereiden asiantuntemus taloudesta on heikko, sanoi Kari Neilimo viitaten lähinnä muihin kuin laskentatoimeen ja taloushallintoon suuntautuneisiin johtajiin.

Hänen mukaansa johtajat eivät kykene näkemään, mitä numerot kertovat. Laskentatoimen osaamisesta onkin aina hyötyä analysoitaessa dataa missä tahansa tehtävissä. Silloin ”kartan katsomisen lisäksi pystyy myös lukemaan sitä”.

Taloushallinnon alue on ”keskivartalolihava” eli taktisen johtamisen osa-alueeseen on panostettu paljon. Budjettiohjaus on kunnossa eli budjettien tekeminen, analysointi ja seuranta toimii yrityksissä.

Strategisen johtamisen taso ja tiedon tuottaminen ovat sen sijaan heikommissa kantimissa. Jos johdolla ei ole halua saada käsiinsä erilaisia raportteja, ei taloushallinnolla ole intoa tuottaa niitä.

Toinen epäselvä osa-alue on tuotteen tai palvelun kustannuslaskenta. Se näyttää olevan tänä päivänä samanlaista kuin se oli 1940-luvulla.

Kustannuslaskennassa ei kuitenkaan ole mahdollista löytää lopullista totuutta, vaan se on aina määritelmäkysymys. Kustannuslaskennassa tehtävät ratkaisut ovat subjektiivisia, koska yhteisten kustannusten kohdistaminen perustuu tehtyihin ratkaisuihin. Toisaalta absoluuttista totuutta ei tarvitse edes tavoitella.

Talousjohtamisen tasot ovat siis:
-    Strateginen talousjohtaminen, joka käsittää kuvan koko yrityksen taloudesta, talouden analyysit ja ennusteet sekä liiketoiminta-alueet sijoitussalkkuna. Tämä tähtää mm. strategisen edun etsintään.
-    Taktinen talousjohtaminen viittaa budjettijohtamiseen eli eksakteihin taloustavoitteisiin ja niiden kytkemiseen strategisiin tavoitteisiin.
-    Operatiivinen talousjohtaminen tarkoittaa talousohjausta, raportointia ja toimintaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti