sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Sisäinen valvonta

Tehokas sisäinen valvonta kuuluu olennaisena osana laadukkaaseen corporate governanceen. Sisäisen valvonnan avulla johto saa organisaation toimimaan tahtomallaan tavalla. Samalla johto saa riittävästi tieto organsiaation tilasta ja ainaansaannoksista. 

Sisäisen valvonnan tehokkuuteen vaikuttavat organisaation kaikki henkilöt sekä se, miten he ymmärtävät tehtävänsä ja tavoitteensa sekä valvovat niiden saavuttamista. Käytetyt sisäisen valvonnan menetelmät vaihtelevat organisaation toiminnan laadun, laajuuden ja tarpeiden mukaan. 

Toimintaympäristön kasvaessa ja muuttuessa sisäisen valvonnan merkitys on kasvanut. Pörssiyhtiöillä sisäisen valvonnan merkitys osana niiden corporate governancea nousee merkittäväksi kriteeriksi tehtäessä sijoituspäätöksiä. 

Sijoittajien luottamus vaikuttaa yrityksen osakkeen arvoon, jolloin hyvin hallinnoitu yritys tarjoaa omistajilleen hyvää tuottoa sekä johdolle että työntekijöille varman työpaikan. Sisäisen valvonnan toimivuus on sekä omistajien, työntekijöiden että johdon etu. 

Puutteellinen sisäinen valvonta saattaa olla syynä organisaation epäonnistumisiin. Julkinen valta onkin luonut sisäiselle valvonnalle ja siihen liittyvälle riskienhallinnalle sääntelyä.  Sisäisen valvonnan teoriaa on kehitetty, jotta kaikki osapuolet ymmärtäisivät sen samalla tavoin. Näitä osapuolia ovat johto, ulkoiset ja sisäiset tarkastajat, lainsäätäjät, viranomaiset, sijoittajat ja suuri yleisö. Teorioita ja malleja kehittämällä voidaan auttaa yritysjohtoa valvomaan yritystä paremmin. 

Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan yleisesti organisaation eri tasoille rakennettuja toimenpiteitä, jotka muodostuvat esimerkiksi hyväksymisoikeuksista, työtehtävien jaosta sekä laskenta- ja ohjausjärjestelmien sisäisistä kontrolleista. Näillä prosesseilla varmistutaan, että organisaatio toimii tavoitteiden ja toimintaohjeiden mukaisesti. Sisäinen valvonta pyrkii ehkäisemään ja paljastamaan virheitä ja väärinkäytöksiä. 

Sisäisen tarkastuksen ammattistandardien mukaan sisäinen valvonta käsittää johdon, hallituksen ja muiden osapuolten toimenpiteet, joilla tehostetaan riskienhallintaa ja parannetaan päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuutta. Pohjimmiltaan on kyse siitä, että halutaan saada riittävä varmuus, että yrityksen raportoimat taloudelliset luvut ovat luotettavia ja lakien sekä säädösten mukaisia. 

Sisäisen valvonnan toteuttaminen vaihtelee eri organisaatioissa riippuen mm. yrityksen koosta, omistussuhteista, rakenteesta, toimialasta ja toimintojen luonteesta. Yleisesti tunnetun sisäisen valvonnan määritelmän tarjoaa COSO-malli, jonka mukaan valvonta on hallituksen, johdon tai muun henkilökunnan toteuttama prosessi. Sen tarkoituksena on saada kohtuullinen varmuus siitä, että toiminnot ovat tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia, taloudellinen raportointi on luotettavaa ja lakeja sekä säädöksiä noudatetaan. 

COSO-mallin mukaan sisäiseen valvontaan kuuluvat valvontaympäristö, riskien arviointi, valvontatoiminnot, informaatio ja kommunikaatio sekä seuranta. Sisäisellä valvontaympäristöllä tarkoitetaan esimerkiksi yrityksen kontrolleja, kuten toimintaohjeita (code of conduct) tai yhteisiä laskentaperiaatteita.

Ahokkaan mukaan sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus nähdään usein toistensa synonyymeina ja eroa niiden välille on hankala määritellä. Ne nivoutuvatkin monelta osin yhteen. Sisäinen valvonta määritellään organisaation sisäisiksi menettely- ja toimintatavoiksi, joiden avulla varmistutaan laillisuudesta ja tuloksellisuudesta. Laajasti nähtynä sisäinen valvonta voi kattaa kaikki johdon ohjausjärjestelmät, joilla edellä mainittuun tavoitteeseen pyritään. 

Sisäisen valvonnan järjestämistä eivät ohjaa standardit, vaan se on paljolti johdon päätöksenteon tulosta. Sen järjestämisestä on silti myös kansallisia ohjeistuksia, kuten listayhtiöiden hallinnointikoodi ja SOX-lainsäädäntö. Sisäisen valvonnan tulisi olla osa päivittäisiä toimintoja ja näin vaikuttaa kaikkiin organisaation tasoihin. Sisäistä valvontaa tapahtuu organisaatiossa joka puolella, vaikka myös sisäisen valvonnan nimeä kantavia yksiköitä olisi perustettu.

Verrattuna sisäiseen valvontaan sisäinen tarkastus taas viittaa riippumattomaan ja objektiiviseen tarkastusorganisaatioon, jonka toiminta voi vaihdella eri organisaatioissa. Sisäisen tarkastuksen työ kohdistuu usein sisäisen valvonnan toimivuuteen ja sitä ohjaa alan kansainvälinen ammatillinen viitekehys, esimerkiksi eettiset säännöt, ammattistandardit ja käytännön ohjeet. Sisäinen tarkastus toimii organisaatiossa joko erillisenä yksikkönä tai se voidaan ulkoistaa kokonaan tai osittain.

Vastuu sisäisestä valvonnasta

Osakeyhtiölain ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaan sisäisen valvonnan järjestämisestä on vastuussa yrityksen hallitus. Toimitusjohtaja vastaa sisäisen valvontajärjestelmän luomisesta, implementoinnista ja ylläpitämisestä. 

Suurissa yrityksissä toimitusjohtaja ohjeistaa keskijohdolle sisäisen valvonnan keskeiset periaatteet ja käy läpi heidän tapaansa ohjata liiketoimintaa. Silloin keskijohto on vastuussa tarkempien sisäisen valvonnan periaatteiden luomisesta ja viestimisestä omassa liiketoimintayksikössään. 

Yrityksen hallituksella on suuri merkitys sisäisen valvonnan toteutumisessa. Heidän on oltava objektiivisia ja ymmärrettävä yrityksen kontrolliympäristöä. Tehokas hallitus havaitsee, jos yrityksen johto kiertää sisäisiä kontrolleja, peittelee toimintaansa tai ei jaa informaatiota alaisilleen. 

Hallitustyöskentelyn tehokkuutta auttaa toimiva kommunikaatio tarkastusvaliokunnan ja sisäisen tarkastuksen välillä. Tarkastusvaliokunta muodostetaan hallituksen jäsenistä ja se on vastuussa sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan riittävyydestä, taloudellisen raportoinnin valvonnasta ja sisäisen tarkastuksen suunnitelmien ja raporttien käsittelystä. 
 
COSO - sisäisen valvonnan viitekehys

COSO-malli on ensimmäinen yleisesti tunnettu sisäisen valvonnan määritelmän ja sen osatekijöiden kuvaukset esittävä malli. Mallia on kehittänyt vuonna 1985 perustettu Treadway Commision, jonka tehtävänä oli selvittää epärehelliseen taloudelliseen raportointiin johtavat tekijät ja antaa suosituksia vilppien vähentämiseksi. Monet komitean suosituksista kohdistuivat suoraan sisäiseen valvontaan. COSO-malli syntyi vuonna 1992 ja mallia on myöhemmin kehitetty ottamaan huomioon myös riskienhallinta ja arviointi valvontakehikossa (COSO-ERM).

COSO-malli määrittelee Ahosen mukaan sisäisen valvonnan prosessiksi, josta vastuussa on hallitus, johto tai muu henkilöstö. Tällä prosessilla varmistutaan
-    yrityksen toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta,
-    taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta ja
-    lakien ja sääntöjen mukaisesta toiminnasta.

Sisäinen valvonta koostuu viidestä osatekijästä, jotka COSO-mallin mukaan ovat:
-    valvontaympäristö,
-    riskien arviointi,
-    valvontatoiminnot,
-    informaatio ja kommunikaatio ja
-    seuranta.

Lähteet:
 
Ahokas, Niina 2012. Yrityksen sisäinen valvonta. Jyväskylä: Bookwell Oy.

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2010

Hyvän hallinnointitavan on tarkoitus edistää yhtiöiden menestystä. Hallinnointikoodin tavoitteena on, että listayhtiöt noudattaisivat Suomessa laadukasta kansainvälistä hallinnointitapaa. Koodi yhtenäistää toimintatapoja sekä nykyisille ja potentiaalisille sijoittajille annettavia tietoja ja lisää samalla raportoinnin avoimuutta koskien hallintoelimiä, johdon palkitsemista ja palkitsemisjärjestelmiä esimerkiksi siksi, koska Suomessa ulkomaisen omistuksen osuus listayhtiöistä on Euroopan korkeimpia.

Koodistoon on koottu listayhtiöiden hallinnointijärjestelmän perusperiaatteet. Koodi on tarkoitettu sovellettavaksi Helsingin pörssin listayhtiöissä, jollei se ole ristiriidassa yhtiön kotipaikan pakottavien säännösten kanssa. Suuri osa suosituksista koskee konsernin emoyhtiötä, mutta monet ohjausta, valvontaa, raportointia ja tiedottamista koskevat suositukset on tarkoitettu kattamaan koko konserni. 

Hallinnointikoodin tarkoitus on täydentää lainsäädäntöä ja auttaa sen tulkitsemisessa. Hallinnointikoodi keskittyy erityisesti tehokkaan hallitustyöskentelyn edistämiseen ja avoimuuden lisäämiseen. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi sisältää suositukset yhtiökokouksesta, hallituksesta, hallituksen valiokunnista, toimitusjohtajasta, muusta johdosta, palkitsemisesta, sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta, sisäisestä tarkastuksesta, sisäpiirihallinnosta ja tilintarkastuksesta sekä edellä mainituista asioista tiedottamisesta.

Comply or explain -periaate

Suomalaisten listayhtiöiden on tarkoitus noudattaa kaikkia hallinnointikoodiston koodeja. Koodit on laadittu noudatettavaksi niin sanotun comply or explain -periaatteen (noudata tai selitä -periaate) mukaan, jolloin yksittäisen suosituksen noudattamisesta voidaan poiketa, kun selostetaan poikkeama ja sen perustelut. Koodia voidaan siis noudattaa siten, että yksittäisestä suosituksesta poiketaan, kunhan poikkeama vain selostetaan ja perustellaan.

Comply or explain -periaate antaa joustovaraa koodin soveltamisessa. Poikkeuksen selkeä ja kattava perustelu on tarpeellinen vahvistamaan luottamusta yhtiön tekemää ratkaisua kohtaan, jotta sidosryhmät, kuten sijoittajat voivat arvioida poikkeusta. Useat koodiston suositukset perustuvat lainsäädäntöön tai muuhun sääntelyyn. Pakottava sääntely estää joissain kohdin mahdollisuuden koodistosta poikkeamiseen. Myös Helsingin Pörssin säännöissä on hyvää hallinnointitapaa koskevia määräyksiä.

Arvopaperimarkkinayhdistys näkee tärkeäksi, että poikkeamien perustelut ovat korkealaatuisia. Se vähentää lisäsääntelyn tarvetta. Korkealaatuinen perustelu on selkeä ja kattava, jolloin yhtiö kertoo, mistä suosituksesta se poikkeaa, miltä osin ko. suosituksesta poiketaan, poikkeus perustellaan ja miten yhtiö toimii ko. suosituksen sijasta. Voi myös olla perusteltua kuvata se menettely, jossa on päätetty koodista poikkeamisesta. Poikkeamista pitäisi kertoa jo Corporate Governance Statementin johdantokappaleessa.

Vuoden 2012 alkuun mennessä useimmat poikkeukset ovat koskeneet hallituksen kokoonpanon sukupuolijakaumaa koskevaa suositusta 9, hallituksen jäsenten toimikautta koskevaa suositusta 10 sekä hallituksen ja valiokuntien jäsenten riippumattomuutta koskevia suosituksia 14 ja 26. 

Suosituksesta 9 poikkeavien yhtiöiden antamat perustelut ovat Arvopaperimarkkinayhdistyksen soveltamisohjeen mukaan usein liian yleisellä tasolla. 

Arvopaperimarkkinayhdistys ohjeistaa yhtiöitä noudattamaan suosituksen 9 mukaista hallituksen kokoonpanon sukupuolijakaumaa. Jos suosituksesta poiketaan, perustelujen on oltava tarpeeksi kattavat. Yhtiön pitäisi esimerkiksi kuvata valmistelutoimenpiteet, joihin se on ryhtynyt hallituksen kokoonpanon sukupuolijakauman osalta. 

Arvopaperimarkkinayhdistyksen soveltamisohjeen mukaan riittävää ei ole pelkästään todeta esimerkiksi, että ”sopivaa naisjäsentä ei ole löytänyt tai että yhtiökokous on päättänyt hallituksen kokoonpanosta”.

Corporate Governance Statement

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 § velvoittaa listayhtiöitä antamaan selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään toimintakertomuksessa tai erillisessä kertomuksessa. Laki ei sisällä tarkempaa erittelyä, mitä tämän selvityksen tulisi sisältää. Silti myös selvityksen sisältö perustuu lainsäädäntöön. 

Hallinnointikoodissa tästä annetaan ohjeistus suosituksessa 54. Yhtiöiden pitää kertoa koodin noudattamisesta ja siitä poikkeamisesta comply or explain -periaatteen mukaisesti internetsivuillaan sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmästään vuosittain suosituksen 54 mukaisessa Corporate Governance Statementissa.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä voi olla osana toimintakertomusta. Osakkeenomistajille ja muille sijoittajille annettavaa informaatiota voidaan myös korostaa esittämällä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä erillisenä kertomuksena. Kyseinen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä käsitellään tarkastusvaliokunnassa tai muussa toimivaltaisessa valiokunnassa. Jos tällaista ei yhtiössä ole, selvityksen käsittelee hallitus.

Selvityksessä on hallinnointikoodin mukaan esitettävä ainakin seuraavat asiakokonaisuudet:
-    tieto tämän koodin noudattamisesta,
-    jos yhtiö on poikennut yksittäisen koodin noudattamisesta, tieto siitä ja perustelut poikkeamiselle,
-    tieto siitä, millä internetsivuilla tämä koodi on julkisesti saatavilla,
-    kuvaus hallituksen ja hallituksen valiokuntien kokoonpanosta ja toiminnasta,
-    kuvaus toimielimestä, joka vastaa tarkastusvaliokuntien tehtävistä,
-    tieto toimitusjohtajasta ja hänen tehtävistään,
-    kuvaus mahdollisen hallintoneuvoston kokoonpanosta ja toiminnasta, ja
- kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteistä.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteiden kuvauksessa kerrotaan, miten yhtiön sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimivat sen järjestämiseksi, että julkisuuteen annetut taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeat tiedot yhtiön taloudesta. 

Tarkoituksena ei ole kuvata taloudellista raportointiprosessia, eikä siihen liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien yksityiskohtia. Yhtiön koko ja liiketoiminnan rakenne vaikuttavat siihen, millaiseksi kuvaus muodostuu. Kuvaus annetaan konsernitasolla.

Kuvauksen sisältö taloudelliseen raportointiprosessiin liittyen sisältää soveltamisohjeen  mukaan:
-    riskienhallinnan yleiskuvauksen,
-    riskienhallinnan järjestämisen pääpiirteet,
-    riskienhallintaprosessin pääpiirteet ja prosessin yhteys sisäiseen valvontaan,
-    sisäisen valvonnan yleiskuvauksen, ja
-    sisäisen valvonnan viitekehyksen yhtiössä pääpiirteittäin.

Taloudelliseen raportointiin liittyvien riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan pääpiirteitä voidaan kuvata laajemminkin. Tällöin voidaan hyödyntää COSO- tai muuta viitekehystä, jos yhtiö noudattaa sellaista toiminnassaan.

Tilintarkastajan vastuulla on tarkastaa, että selvitys on annettu, ja että sen sisältämä kuvaus edellä mainitusta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvästä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on sopusoinnussa tilinpäätöksen kanssa. 

Kuvauksessa annetaan em. järjestelmistä konsernitasolla pääpiirteinen selvitys siitä, miten yhtiön sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimivat sen varmistamiseksi, että julkaistut taloudelliset raportit antavat olennaisilta osin oikeat tiedot yhtiön taloudellisesta asemasta.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä tulee laittaa saataville yhtiön internet-sivuille hallinnointikoodin suosituksen 55 perusteella. Se voi olla esimerkiksi pdf-tiedosto tai osa vuosikertomusta. Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla esimerkiksi Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internetsivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Lähteet:

Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2010 ja soveltamisohjeet.

lauantai 19. lokakuuta 2013

Työhaastattelu: Top-10 virheet ja vinkit

Shel Leannen kirjassa How to Interview Like a Top MBA (2004) kerrotaan, että seuraavat kymmenen virhettä ovat tavallisimmat työnhakijan työhaastattelussa tekemät virheet.

Top-10 virheet työhaastattelussa

1. Hakija ei anna hyvää ensivaikutelmaa

• Sopimaton pukeutuminen
• Ei huomioi etikettiä
• Ei osoita innostusta

2. Hakija ei ole perehtynyt yritykseen, toimialaan ja haettavaan työhön

3. CV:n puutteet

• Epäjohdonmukaisuus
• Työkokemusta ja taitoja ei tuoda esiin

4. Hakija ei onnistu vakuuttamaan olevansa soveltuva haettavaan työhön

• Työkokemus ja koulutus ei ole relevanttia
• Ei onnistu vakuuttamaan olevansa työyhteisöön soveltuva

5. Epätarkat vastaukset yleisiin  ja avoimiin kysymyksiin

6. Hakija ei osaa riittävästi käsitellä omia selkeitä heikkouksiaan

7. Hakija ei osaa tyydyttävästi selittää työttömyysjaksoja


8. Hakija ei osaa selittää epätavanomaisen työkokemuksen merkitystä haettavaan työhön


9. Kysyy häiritseviä kysymyksiä haastattelun lopussa



10. Hakija ei ole jättänyt positiivista lähtemätöntä vaikutusta

Kirjassa käsitellään parhaat käytännöt näiden virheiden välttämiseen. Listat ovat yksioikoisia ja terveellä järjellä ratkaistavissa, mutta kirja avaa niihin liittyviä toimenpiteitä tarkemmin. Perusasioiden kertaaminen ei ole ikinä pahitteeksi.

Top-10 parhaat käytännöt työhaastattelussa


1. Tee hyvä ensivaikutelma

2. Tee kotitehtäväsi yhtiöstä, toimialasta, tarjotusta työstä ja haastattelijasta

3. Käytä ansioluetteloasi tehokkaana haastattelutyökaluna

4. Osoitta soveltuvuutesi keskeisten kysymysten vastauksissasi

5. Ulkoinen olemus kuntoon haastattelua varten

6. Käsittele selkeät heikkoutesi tehokkaasti

7. Selitä työttömyysjaksot

8. Osoittaa työkokemuksen ja koulutuksen merkitys haettavaa työpaikkaa ajatellen

9. Lopeta haastattelu erinomaisesti hyvällä lopetuskommentilla tai harkitulla kysymyksellä

10. Vahvista kestävää, positiivista vaikutelmaa myös haastattelun jälkeen.

Lisäksi kirjassa esitellään 100 esimerkkikysymystä ja -vastausta, joiden avulla työnhakija voi valmistautua työhaastatteluun. Kirja kehottaa valmistautumaan esimerkiksi kertomaan, mitä pidit entisestä työstäsi, jolloin kannattaa kertoa mieluummin positiivisia kuin negatiivisia asioita. Tällaista kirjaa onkin hyvä selailla, kun valmistautuu työhaastatteluun.

tiistai 15. lokakuuta 2013

Kiinnostavia yrityksiä, osa 4: Big Four

Juttusarjassa kiinnostavista yrityksistä esittelen lyhyesti yhtiöitä, joissa haluaisin työskennellä tai jotka ovat muuten mielenkiintoisia tai ajankohtaisia.


Tilintarkastus- ja konsulttiala vetää paljon laskentatoimen opiskelijoita, sillä alan big four eli PwC, KPMG, E&Y ja Deloitte rekrytoivat paljon uraansa aloittelevia. Tämä on luonnollista, sillä erityisesti tilintarkastuksessa laskentatoimen osaaminen on tarpeen.

Monet laskentatoimen opiskelijat suuntautuvat opinnoissaan erityisesti tilintarkastukseen. KHT-tilintarkastajista näiden neljän suurimman yhteisön palveluksessa on 60 prosenttia.  

Big fourissa työskenteleminen kiinnostaa minua, koska monet kaverini ovat suositelleet sitä. Työssä oppii paljon ja kokemuksesta on hyötyä tulevaisuudessa. Myös suuressa asiantuntijaorganisaatiossa työskenteleminen kiinnostaa. Tilintarkastusyhteisöt lupaavat monipuolisia uramahdollisuuksia.

Kaikki big four -yhteisöt järjestävät trainee-ohjelmia. Varsinaisten tilintarkastustehtävien lisäksi minua kiinnostavat muut erilaiset konsultointipalvelut, kuten yritysjärjestelyt, riskienhallinta ja muu liikkeenjohdon konsultointi.

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Sarbanes-Oxley Act -laki

Sarbanes-Oxley Act -lain (SOX) tavoitteena on Ahokkaan mukaan parantaa yrityksen julkistamien tietojen oikeellisuutta ja luotettavuutta. Laki vaatii johtamis- ja hallintojärjestelmiltä tehokkaampaa toimintaa yrityksissä. SOX koskee kaikkia yhtiöitä, joiden osakkeen ovat kaupan SEC:n alaisissa pörsseissä eli yhdysvaltalaisissa pörsseissä.

SOX vahvisti ulkoisten tilintarkastajien riippumattomuutta sekä sisäisen tarkastusvaliokunnan roolia. Esimerkiksi listayhtiöillä pitää olla tarkastusvaliokunta, joka koostuu pelkästään itsenäisistä jäsenistä, ja vähintään yhden jäsenistä on oltava talouden asiantuntija (audit committee financial expert).

Uuden lain myötä myös listayhtiöiden tilintarkastajia valvomaan perustettiin uusi elin, PCAOB (the Public Company Accounting Oversight Board), johon kaikkien yhdysvaltalaisia listayhtiöitä tarkastavien tilintarkastajien oli rekisteröidyttävä mukaan lukien ulkomaiset tarkastusyhtiöt.

Myös SEC (Securities Exchange Commision) julkisti erillisiä asetuksia, jotka kielsivät tilintarkastajia myymästä tiettyjä tilintarkastukseen liittymättömiä palveluita tilintarkastusasiakkailleen, pakotti vaihtamaan tilintarkastajaa tietyin väliajoin ja tilintarkastajaa raportoimaan sisäisten kontrollien tehokkuudesta. 

SEC:n ohjeistus sisältää yhdeksän tilintarkastukseen liittymätöntä palvelua, joiden myyminen tilintarkastusasiakkaille on kiellettyä, koska se vaarantaisi tilintarkastajien riippumattomuuden. Esimerkiksi tilintarkastusyhteisö ei voi tarkastaa taloushallinnon palveluita, joita se myy asiakasyritykselle tai auttaa sellaisten järjestelmien kanssa, joita tilintarkastusyhteisö myöhemmin tarkastaisi.

SEC:n kieltämät yhdeksän palvelua, joita tilintarkastusyhteisö ei saa myydä tilintarkastusasiakkailleen, ovat Mallinin (2004, 34) mukaan:
1.    kirjanpito ja muut taloushallintoon ja tilinpäätökseen liittyvät palvelut,
2.    taloushallinnon järjestelmän suunnittelu tai implementointi,
3.    arviointi- tai arvostuspalvelut,
4.    vakuutuspalvelut,
5.    sisäisen tarkastuksen ulkoistamispalvelut,
6.    hallintoon tai henkilöstöön liittyvät palvelut (tilintarkastaja ei saa olla johtaja, toimihenkilö tai työntekijä asiakasyrityksessä tai olla mukana johtamisessa, päätöksenteossa tai valvonnassa),
7.    pörssimeklari tai kaupanvälittäjä, sijoitusneuvoja tai investointipankkiiri,
8.    lainopillinen neuvonta tai muu tilintarkastukseen liittymätön asiantuntijapalvelu, ja
9.    mikä tahansa muu palvelu, jonka PCAOB kieltää.

Verotukseen liittyvien palveluiden tarjoaminen on kuitenkin sallittua. Myös muita tilintarkastukseen liittymättömiä palveluita voi myydä, jos niiden arvo ei ylitä 5 prosenttia koko tilintarkastusyhteisön laskusta. Vuosikertomuksissa on siksi eriteltävä tilintarkastajille maksetut palkkiot niiden syyn mukaan, esimerkiksi tilintarkastuspalvelut, tilintarkastukseen liittyvät palvelut, verotukseen liittyvät palvelut sekä muut palvelut.

SEC:n sääntelyn mukaan tilintarkastajaa pitäisi vaihtaa viiden vuoden välein. Vaihtamisen jälkeinen karenssiaika on myös viisi vuotta. Myös muu yhteisö, joka on mukana tilintarkastuksessa, mutta ei päävastuullinen tilintarkastaja, on vaihdettava seitsemän vuoden välein, jota seuraa kahden vuoden esteellisyys. Jokainen tilintarkastustiimiin kuuluva jäsen on vuoden karenssissa ottamasta vastaan työpaikkaa tarkastamassaan yhtiössä.

Sarbanes-Oxley Act -laki on aiheuttanut myös huolestuneisuutta Yhdysvaltojen ulkopuolella, sillä sitä sovelletaan myös ulkomaisiin yhtiöihin, jotka on listattu Yhdysvalloissa. Osa Sarbanes-Oxley Act -lain sääntelystä on suorassa ristiriidassa muiden maiden lakien tai sääntelyn kanssa. Jotkin yhtiöt ovat tämän takia vetäytyneet pois Yhdysvaltojen pörssistä ja laki on myös estänyt joitain ulkomaisia yhtiöitä listautumasta Yhdysvaltojen pörssiin.

Lähteet:

Ahokas, Niina 2012. Yrityksen sisäinen valvonta. Jyväskylä: Bookwell Oy.

Mallin, Christine 2004. Corporate Governance. New York: Oxford University Press.

lauantai 12. lokakuuta 2013

Agenttiteoria

Sijoittajat ovat yrityksissä omistajia ja heille pitäisi antaa oikeat ja riittävät tiedot päätöksentekoa varten. Informaation antaminen on tullut yhä vaativammaksi internetin yleistymisen myötä. Tietojen pitäisi olla ajankohtaia, luotettavia ja vertailukelpoisia, mutta yhtiön menestyksen vaarantavia tietoja, kuten liikesalaisuuksia, ei kuitenkaan voi paljastaa. Tiedot eivät saa johtaa sijoittajia harhaan, eivätkä ne voi antaa liian positiivista tai negatiivista kuvaa yhtiön tilanteesta.

Omistajuuden ja johtamisen eriytymisen ongelmat tunnistettiin jo 1800-luvulla, jolloin Smith (1838) kirjoitti, että yritysten johdolta ei voi odottaa, että se käyttäisi yritysten rahoja kuin omiaan. Agenttiteorian kehittymisen taustalla on erityisesti Jensenin ja Mecklinin (1976) sekä Faman ja Jensenin (1983) työ.

Agenttiteoria tunnistaa agenttisuhteen, jossa yksi osapuoli, päämies, delegoi työtä toiselle osapuolelle, agentille. Kyseisellä agenttisuhteella voi olla useita haittoja, jotka liittyvät opportunismiin tai agentin omiin etuihin, esimerkiksi siihen, että agentti ei välttämättä toimi päämiehen parhaan edun mukaisesti tai toimii päämiehen edun mukaisesti vain osittain. Agentti saattaa esimerkiksi käyttää valtaansa väärin ja haalia itselleen rahallisia tai muita etuisuuksia. Agentti saattaa myös välttää riskin ottamista, koska hänen mielestään riskit eivät ole hyväksyttävällä tasolla hänelle, vaikka päämiehen suhtautuminen riskeihin sallisikin suuremman riskinoton. Informaatio on myös epäsymmetristä, jolloin agentilla on enemmän informaatiota kuin päämiehellä.

Agenttiteoria näyttää corporate governancen keskeisenä valvonnan keinona sen varmistamiseen, että päämies-agentti-suhteen aiheuttamat ongelmat jäävät mahdollisimman pieniksi. Yritysten johdon toimia pitää valvoa. Näitä valvonnasta aiheutuneita kustannuksia nimitetään agenttikustannuksiksi. Hallituksen tehtävänä on agenttiteorian mukaan valvoa johtoa ja näin toimia edistäen osakkeenomistajien etuja. 

Corporate governance -järjestelmät ovat Suomessa ja muualla maailmassa tiedostaneet alusta alkaen esimerkiksi avoimen tiedottamisen johdon kannustinjärjestelmistä, sillä niiden vaikutus voi olla yhtiön tuloksen ja osakkeenomistajien kannalta suuri. Optiojärjestelmät ovat esimerkiksi olleet kiinnostuksen kohteena. Vuosikertomuksissa raportoidaankin Suomessa kasvavissa määrin johdon työnjaosta ja palkkauksesta.

Myös muita agenttisuhteita kuin päämies-agentti-suhteita voidaan tunnistaa yhtiöistä. Niitä ovat vähemmistöosakkeenomistajat - enemmistöosakkeenomistajat ja yhtiö/osakkeenomistajat - velkojat. Corporate governancessa on kyse näiden agenttisuhteiden hallitsemisesta tavoilla, jotka tuottavat maksimaalisen arvon yhtiöön tehdyille sijoituksille, kuten osakesijoituksille, velalle tai inhimilliselle pääomalle. Opportunistisen käyttäytymisen riski liittyy näihin kaikkiin suhteisiin. Osakeyhtiölaissa on Suomessa pyritty sääntelemään ja hillitsemään eri toimijoiden välisiä ristiriitoja.

Lähteet:
 
Blumme, Nils, Karhu, Päivi, Kontula, Lisbet, Laitakari, Jyri, Linna, Mika, Nordin, Jan, Sovasto, Jussi, Tarvainen, Jyri, Tikkanen, Reijo, Turakainen, Olli, Urrila, Antti & Vesa, Janne 2005. Corporate Governance sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulmasta. Helsinki: Edita Prima Oy. 

Mallin, Christine 2004. Corporate Governance. New York: Oxford University Press.

Mähönen, Jukka & Villa, Seppo 2010. Osakeyhitö 3 - Corporate Governance. WSOY, Helsinki.

perjantai 11. lokakuuta 2013

Corporate governance

Yritykset ympäri maailmaa tarvitsevat kasvaakseen varoja sijoittajilta. Sijoittajat taas pyrkivät varmistumaan siitä, että yritys, johon he sijoittavat, on taloudellisesti terve ja hyvin johdettu. Tätä varten sijoittavat tutkivat vuosikertomuksia, tilinpäätöksiä ja muuta yritysten tarjoamaa informaatiota. 

Sijoittajat olettavat, että tämä informaatio antaa luotettavan kuvan yrityksen nykytilasta, koska vuosikertomukset ja tilinpäätökset tilintarkastetaan vuosittain riippumattomien ulkopuolisten tilintarkastajien toimesta. 

Tilintarkastajien työnä on tarkastaa, että raportit on tuotettu voimassaolevien laskentastandardien mukaisesti, ja että ne antavat oikean ja riittävän kuvan yrityksen taloudellisesta tilanteesta. 

Vaikka vuosikertomukset antavat kuvan yrityksen liiketoiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta yhdellä ajan hetkellä, liiketoimintaan liittyy puolia, jotka eivät heijastu vuosikertomuksista tai tilinpäätöksistä. 

Luotettavalta vaikuttavasta taloudellisesta raportoinnista huolimatta suuria yrityksiä on silti ajautunut konkurssiin, jolloin monet sijoittajat ovat menettäneet sijoittamaansa varallisuuttaan, työntekijät työpaikkansa ja alihankkijat asiakkaansa.

Määritelmä
 
Corporate governancelle ei ole vakiintunutta suomenkielistä käännöstä. Se voidaan suomentaa johtamis- ja hallintojärjestelmäksi, hyväksi hallintotavaksi, omistajaohjaukseksi tai yrityksen hallinnaksi. Corporate governance -käsite on laajasisältöinen ja sen yksiselitteinen määritteleminen on vaikeaa.

Mallin esittää corporate governancen suppeaksi määritelmäksi, että se koskee tapoja, joilla rahoituksen tarjoajat varmistuvat saavansa voittoa sijoituksestaan.  

OECD:n määritelmä on selvästi laajempi. Sen mukaan corporate governance sisältää sarjan suhteita yrityksen johdon, hallituksen, osakkeenomistajien ja muiden sidosryhmien välillä. Corporate governance sisältää myös sen, miten organisaation tavoitteet määritellään, millä keinoilla ne saavutetaan ja miten tuloksia mitataan.

Corporate governancen määritelmät kertovat siitä, että siihen liittyvät sekä sisäiset tekijät, kuten sisäiset kontrollit ja ulkoiset tekijät, kuten osakkeenomistajat ja muut sidosryhmät. 

Corporate governance nähdään myös tärkeänä mekanismina yrityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Suorituskyvyn valvonta on avaintekijä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. 

Holopaisen ym. mukaan normaalikielellä voidaan sanoa, että kysymys on ohjauksesta ja vallankäytöstä. Tarkoituksena on omistajan odotuksiin vastaaminen ja arvon tuottaminen.

Myös yrityksen omistajuussuhteet vaikuttavat corporate governancen toteutumiseen. Yksityisen omistajan hallussa olevia yrityksiä johtaa usein omistaja itse, jolloin omistaja on hyvin tietoinen yrityksen tilanteesta, koska hän ei ole delegoinut valvontatehtäviä yrityksen hallitukselle. Sijoittajan ja palkatun johdon väliset eturistiriidat eivät näin ollen ole yksityisesti omistetuissa yrityksissä yhtä suuret kuin julkisesti omistetuissa yrityksissä. Silti useimmat corporate governancen säännöt pätevät myös yksityisesti omistettuihin yrityksiin. 

Seuraavat piirteet ovat Mallinin mukaan tärkeitä corporate governancelle:

-    Se auttaa varmistamaan, että yrityksen sisällä olevat kontrollit ovat asianmukaisia ja hyväksyttäviä, ja että varat ovat näin ollen turvassa.
-    Se estää yksittäistä henkilöä saamasta liikaa valtaa.
-    Se liittyy yrityksen johdon, hallituksen, osakkeenomistajien ja muiden sidosryhmien välisiin suhteisiin.
-    Se auttaa varmistamaan, että yritystä johdetaan osakkeenomistajien ja muiden sidosryhmien etuja ajaen.
-    Se lisää läpinäkyvyyttä ja tilivelvollisuutta, joita sijoittajat haluavat yhä lisääntyvässä määrin sekä yrityksen johdolta että yrityksen suorituskyvyltä.

Hyvä johtaminen ja hallinto syntyvät useiden erilaisten toisiinsa sidoksissa olevien asioiden, hallintorakenteiden ja toimijoiden kokonaisuudesta, joita ovat mm. omistajat, sisäinen ja ulkoinen tarkastus, johdon palkitseminen, sisäinen valvonta, yrityskulttuuri, henkilöstö, lait ja viranomaisohjeet, organisaatio ja yhteiskuntavastuu.

Kehittyneet ja kehittyvät maat ovat julkistaneet corporate governance -koodeja, joita yritysten odotetaan noudattavan. Koodit painottavat läpinäkyvyyden tärkeyttä, sisäisiä kontrolleja, hallituksen kokoonpanoa ja rakennetta ja riippumattomia johtajia, joiden palkkaus riippuu yrityksen tuloksesta. Sijoittajien oikeuksilla on suuri painoarvo. 

Corporate governance -ohjeistukset ovat tähän mennessä koskeneet ensisijaisesti listattuja yhtiöitä, mutta viimeaikainen kehitys on tuonut myös listaamattomat yhtiöt kehitykseen mukaan.

Lähteet:

Blumme, Nils, Karhu, Päivi, Kontula, Lisbet, Laitakari, Jyri, Linna, Mika, Nordin, Jan, Sovasto, Jussi, Tarvainen, Jyri, Tikkanen, Reijo, Turakainen, Olli, Urrila, Antti & Vesa, Janne 2005. Corporate Governance sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulmasta. Helsinki: Edita Prima Oy. 

Holopainen, Atte, Koivu, Eila, Kuuluvainen, Antero, Lappalainen, Keijo, Leppiniemi Jarmo,  Mikola Matti & Vehmas Keijo 2006. Sisäinen tarkastus. Helsinki: Tietosanoma Oy.

Mallin, Christine 2004. Corporate Governance. New York: Oxford University Press.

OECD 2004. OECD Principles of Corporate Governance.

torstai 10. lokakuuta 2013

Kiinnostavia yrityksiä, osa 3: Stockmann

Juttusarjassa kiinnostavista yrityksistä esittelen lyhyesti yhtiöitä, joissa haluaisin työskennellä tai jotka ovat muuten mielenkiintoisia tai ajankohtaisia.

Stockmann on kiinnostavien yritysten listalla kolmantena erityisesti, koska juuri nyt on menossa Hullut Päivät. Keltaiset muovikassit siis täyttävät katukuvan. Kotona ja työpaikoilla selaillaan paksua tarjouskuvastoa. Tavaratalon edessä tunkeillaan jo hyvissä ajoin ennen avaamisaikaa ja sisällä tungeskellaan kyynärpäätaktiikkaa käyttäen. Kyllä. Stockmannin Hullut Päivät lyövät laudalta muiden Tampereen kauppakeskusten ale-päivät. Sokoksen 3+1 päivää ei yllä läheskään samanlaiseen hypetykseen. Sitten vain pohtimaan, onko Hulluilla Päivillä halpaa vai ei.

Stockmann on 1862 perustettu, vähittäiskauppaa harjoittava yhtiö, jolla on 700 myymälää 16 maassa. Liikevaihto 2012 yli 2.117 miljoonaa euroa. Työpaikkana Stockmann on mielestäni mielenkiintoinen, koska se on listattu yhtiö, se on tunnettu kuluttajien keskuudessa, sillä on vahva brändi ja se on myös kansainvälinen. 

Stockmannin kaksi liiketoimintayksikköä ovat tavarataloryhmä sekä muotiketjut. Stockmann harjoittaa Suomessa verkkokauppaa Stockmann-, Hobby Hall- ja Akateeminen Kirjakauppa -brändeillä, jotka ovat kuluttajille myös hyvin tuttuja. Lindexin verkkokauppa toimii koko EU:n alueella sekä Norjassa. Seppälällä on verkkokauppa Suomessa.

Tällä hetkellä markkinatilanne on Stockmannille vaikea. Kuluttajamarkkinat eivät vedä ja euro on vahva valuutta verrattuna Venäjän ruplaan. Mielenkiintoista on kuitenkin suunnitelma laajentaa Kiinaan perustamalla sinne 100 Lindexiä, ensimmäinen pitäisi avata Shanghaihin ensi vuonna. Kiinassa kilpailu tulee olemaan kovaa, sillä vastassa on merkkejä Zarasta ja H&M:stä lähtien. Kiina on varmasti suuri haaste, mutta myös mahdollisuus. Hakemalla oppia liiketoiminnasta Kiinassa ensin Lindexin muodossa on tulevaisuudessa mahdollisuus laajentua entisestään ja hyötyä vaurastuvista kiinalaisista ja maan talouskasvusta. Kiina on tulevaisuudessa täynnä potentiaalisia asiakkaita.