sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Sarbanes-Oxley Act -laki

Sarbanes-Oxley Act -lain (SOX) tavoitteena on Ahokkaan mukaan parantaa yrityksen julkistamien tietojen oikeellisuutta ja luotettavuutta. Laki vaatii johtamis- ja hallintojärjestelmiltä tehokkaampaa toimintaa yrityksissä. SOX koskee kaikkia yhtiöitä, joiden osakkeen ovat kaupan SEC:n alaisissa pörsseissä eli yhdysvaltalaisissa pörsseissä.

SOX vahvisti ulkoisten tilintarkastajien riippumattomuutta sekä sisäisen tarkastusvaliokunnan roolia. Esimerkiksi listayhtiöillä pitää olla tarkastusvaliokunta, joka koostuu pelkästään itsenäisistä jäsenistä, ja vähintään yhden jäsenistä on oltava talouden asiantuntija (audit committee financial expert).

Uuden lain myötä myös listayhtiöiden tilintarkastajia valvomaan perustettiin uusi elin, PCAOB (the Public Company Accounting Oversight Board), johon kaikkien yhdysvaltalaisia listayhtiöitä tarkastavien tilintarkastajien oli rekisteröidyttävä mukaan lukien ulkomaiset tarkastusyhtiöt.

Myös SEC (Securities Exchange Commision) julkisti erillisiä asetuksia, jotka kielsivät tilintarkastajia myymästä tiettyjä tilintarkastukseen liittymättömiä palveluita tilintarkastusasiakkailleen, pakotti vaihtamaan tilintarkastajaa tietyin väliajoin ja tilintarkastajaa raportoimaan sisäisten kontrollien tehokkuudesta. 

SEC:n ohjeistus sisältää yhdeksän tilintarkastukseen liittymätöntä palvelua, joiden myyminen tilintarkastusasiakkaille on kiellettyä, koska se vaarantaisi tilintarkastajien riippumattomuuden. Esimerkiksi tilintarkastusyhteisö ei voi tarkastaa taloushallinnon palveluita, joita se myy asiakasyritykselle tai auttaa sellaisten järjestelmien kanssa, joita tilintarkastusyhteisö myöhemmin tarkastaisi.

SEC:n kieltämät yhdeksän palvelua, joita tilintarkastusyhteisö ei saa myydä tilintarkastusasiakkailleen, ovat Mallinin (2004, 34) mukaan:
1.    kirjanpito ja muut taloushallintoon ja tilinpäätökseen liittyvät palvelut,
2.    taloushallinnon järjestelmän suunnittelu tai implementointi,
3.    arviointi- tai arvostuspalvelut,
4.    vakuutuspalvelut,
5.    sisäisen tarkastuksen ulkoistamispalvelut,
6.    hallintoon tai henkilöstöön liittyvät palvelut (tilintarkastaja ei saa olla johtaja, toimihenkilö tai työntekijä asiakasyrityksessä tai olla mukana johtamisessa, päätöksenteossa tai valvonnassa),
7.    pörssimeklari tai kaupanvälittäjä, sijoitusneuvoja tai investointipankkiiri,
8.    lainopillinen neuvonta tai muu tilintarkastukseen liittymätön asiantuntijapalvelu, ja
9.    mikä tahansa muu palvelu, jonka PCAOB kieltää.

Verotukseen liittyvien palveluiden tarjoaminen on kuitenkin sallittua. Myös muita tilintarkastukseen liittymättömiä palveluita voi myydä, jos niiden arvo ei ylitä 5 prosenttia koko tilintarkastusyhteisön laskusta. Vuosikertomuksissa on siksi eriteltävä tilintarkastajille maksetut palkkiot niiden syyn mukaan, esimerkiksi tilintarkastuspalvelut, tilintarkastukseen liittyvät palvelut, verotukseen liittyvät palvelut sekä muut palvelut.

SEC:n sääntelyn mukaan tilintarkastajaa pitäisi vaihtaa viiden vuoden välein. Vaihtamisen jälkeinen karenssiaika on myös viisi vuotta. Myös muu yhteisö, joka on mukana tilintarkastuksessa, mutta ei päävastuullinen tilintarkastaja, on vaihdettava seitsemän vuoden välein, jota seuraa kahden vuoden esteellisyys. Jokainen tilintarkastustiimiin kuuluva jäsen on vuoden karenssissa ottamasta vastaan työpaikkaa tarkastamassaan yhtiössä.

Sarbanes-Oxley Act -laki on aiheuttanut myös huolestuneisuutta Yhdysvaltojen ulkopuolella, sillä sitä sovelletaan myös ulkomaisiin yhtiöihin, jotka on listattu Yhdysvalloissa. Osa Sarbanes-Oxley Act -lain sääntelystä on suorassa ristiriidassa muiden maiden lakien tai sääntelyn kanssa. Jotkin yhtiöt ovat tämän takia vetäytyneet pois Yhdysvaltojen pörssistä ja laki on myös estänyt joitain ulkomaisia yhtiöitä listautumasta Yhdysvaltojen pörssiin.

Lähteet:

Ahokas, Niina 2012. Yrityksen sisäinen valvonta. Jyväskylä: Bookwell Oy.

Mallin, Christine 2004. Corporate Governance. New York: Oxford University Press.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti