lauantai 1. helmikuuta 2014

Tulolajijako ja sen merkitys tuloverotuksessa

Luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien tulot jaetaan ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Molempien verotettavat tulot lasketaan erikseen. Kyseessä on verotuksellisen tulonlaskennan toinen vaihe. Sen jälkeen veron määrä lasketaan eri veroasteikkojen avulla (ansiotulon osalta progressiivinen, pääomatulojen osalta suhteellinen).

Luonnollisten henkilöiden osalta lasketaan verotettava pääomatulo, valtionverotuksessa verotettava ansiotulo ja kunnallisverotuksessa verotettava ansiotulo. Kunnallisverotus kohdistuu vain ansiotuloon.

Pääomatulolajin laskenta

Verotettava pääomatulo saadaan, kun pääomatuloista vähennetään tulonhankkimiskulut, jolloin jäljelle jää puhdas pääomatulo. Sitten vähennetään verovelvollisen vaatimuksesta maatalouden tai elinkeinotoiminnan tulonlähteen tappio osittain tai kokonaan, asunto-, opinto-, tulonhankkimis- ja takausvelasta maksetut korot ja ensiasunnon hankintavelasta maksetut korot.

Jos tässä vaiheessa syntyy negatiivinen erä, kyse on pääomatulolajin alijäämästä, josta lasketaan alijäämähyvitys, joka vähennetään ansiotuloista menevistä veroista ja maksuista.

Edellisestä vähennetään pitkäaikaissäästämisestä suoritetut maksut, jolloin kyseessä on verotettava pääomatulo. Jos tämä on negatiivinen erä, kyseessä on erityinen alijäämä, joka muuttuu erityiseksi alijäämähyvitykseksi, joka vähennetään ansiotuloista menevistä veroista.

POT
- tulonhankkimiskulut
= puhdas POT
- verovelvollisen vaatimuksesta maatalouden tai elinkeinotoiminnan tulonlähteen tappio
- asunto-, opinto-, tulonhankkimis- ja takausvelasta maksetut korot
- ensiasunnon hankintavelasta maksetut korot
- pitkäaikaissäästämisestä suoritetut maksut
= verotettava POT

Ansiotulolajin laskenta

Tiettyyn ansiotulolajierään kohdistuva tulonhankkimismeno voidaan vähentää kaikista ansiotuloista. Luonnollisten vähennysten vähentämisen jälkeen muodostuu puhdas ansiotulo.

Puhtaasta ansiotulosta vähennetään tietyt vähennykset valtion- ja kunnallisverotuksessa. Tässä kohtaa valtion- ja kunnallisverotuksen verotettavat määrät eriytyvät toisistaan mm. kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen ja kunnallisverotuksen perusvähennyksen takia.

Valtionverotuksessa käytetään progressiivista asteikkoa, kunnallisverotuksessa on kyseessä suhteellinen vero.

Lopuksi ansiotuloista määrätyistä veroista tehdään verosta tehtävät vähennykset sekä alijäämähyvitys, erityinen alijäämähyvitys ja opintolainavähennys.

AT
- tulonhankkimiskulut
= Puhdas AT
- valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset
- valtionverotuksessa tehtävät vähennykset
- kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset
- vähennettävät vanhat AT-tappiot
= VV verotettava AT ja KV verotettava AT (eri luvut)
- verosta tehtävät vähennykset (molemmista erikseen)
- alijäämähyvitys (molemmista erikseen)
- erityinen alijäämähyvitys (molemmista erikseen)
= maksuunpantava AT-vero (molemmista erikseen)


Lähde: Matti Myrsky & Timo Räbinä 2010: Henkilökohtaisen tulon verotus 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti