Verotus: Tulolähteet

Verovelvollisella voi olla enintään kolme tulolähdettä riippuen harjoitetusta toiminnasta. Jako koskee kaikkia verovelvollisia: luonnollisia henkilöitä, elinkeinoyhtymiä ja yhteisöjä.

Tulolähteiden jako vastaa pääverolakien (TVL, EVL ja MVL) soveltamisaloja. Henkilökohtaisen tulolähteen laskennassa käytetään TVL:a, elinkeinotoiminnan tulos lasketaan EVL:n avulla ja maatalouden tulos MVL:n perusteella.

Elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluu verovelvollisen harjoittama liike- ja ammattitoiminta. Yhdellä verovelvollisella voi olla useita liiketoimintoja. Eri liiketoiminnoista muodostuu verotuksessa vain yksi tulolähde.

Maatalouden tulolähteeseen kuuluu verovelvollisen harjoittama maatalous, erikoismaatalous ja maa- tai metsätalouteen liittyvä muu toiminta, jota ei pidetä liikkeenä. Tähän ei kuulu metsätalous.

Henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluu kaikki muu kuin edellä mainittu verovelvollisen harjoittama toiminta. Tähän tulolähteeseen kuuluu tyypillisesti palkkatulot, eläke- ja etuustulot sekä osinko-, korko-, metsä- ja luovutusvoittotulot.

Tulolähdejaon avulla pidetään erillään eri verolakien mukaiset taloudelliset toiminnat. Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulolähteissä lasketaan yksi euromääräinen tulos (jaettava yritystulo) tai vahvistetaan toiminnan tappio. Jaettava yritystulo jaetaan TVL:n säännösten mukaan ansio- ja pääomatulo-osuuksiin.

Henkilökohtaisessa tulolähteessä lasketaan suoraan ansio- ja pääomatulot ja niistä laskettavat verot tai tulolajin tappio. TVL:ssä kukin tuloerä, esimerkiksi palkkatulo tai luovutusvoitto, on kokonaan joko ansiotuloa tai pääomatuloa.

Eri verolait poikkeavat toisistaan tulojen ja menojen vähennyskelpoisuuden sekä jaksottamisen osalta. Siksi on tärkeää tunnistaa, mistä tulolähteestä on kysymys.

Tavallisesti kunkin tulolähteen menot ja syntyneet tappiot voi vähentää vain saman tulolähteen tulosta. EVL:n ja MVL:n tappiot voi vähentää kymmenen seuraavan vuoden aikana positiivisesta tuloksesta. Verovelvollisen vaatimuksesta tulolähteen tappio voidaan kuitenkin vähentää osittain tai kokonaan pääomatuloista. 

Lähde: Matti Myrsky & Timo Räbinä 2010: Henkilökohtaisen tulon verotus