maanantai 29. kesäkuuta 2020

Parhaat sijoitusaiheiset kirjat

Olen miettinyt, mitä kirjoja suosittelisin sijoittamisen aloittamisesta kiinnostuneelle tutulleni. Olen päätynyt siihen, että suurta pinoa kirjoja ei tarvita. Muutama hyvä opus riittää mainiosti jopa mahdollisesti koko loppuelämäksi, jos ei halua kahlata isoa pinoa kirjoja läpi.

Sijoituskirjoja on kirjoitettu laaja joukko. Useat niistä käsittelevät osakkeiden poimintaa, ja kirjoittaja esittelee oman reseptinsä voittajaosakkeiden seulomiseksi.
Minun kriteerinäni kirjalle on, että sen ohjeet ovat helposti pienellä vaivalla kenen tahansa toteutettavissa.

Listaankin vain kolme kirjaa, joiden lukeminen on mielestäni täysin riittävää. Niiden neuvoilla pääsee pitkälle, eikä mitään muuta tarvitse lukea, jos aihe ei enempää kiinnosta.

Jos aiot lukea elämässäsi kolme sijoituskirjaa, valitse nämä!


Marko Eerola: Paras sijoitus, itsepuolustusopas sijoittajille

Jos luet vain yhden kirjan, se on tämä! Eerolan Paras sijoitus voi sinulle elämäsi paras sijoitus.

Viesti on yksinkertainen: Aloita säästäminen, tee sijoitussuunnitelma, tunnista riskinsietokykysi, sijoita ajallisesti hajautetusti passiivisiin indeksirahastoihin ja indeksiosuuksiin, ja luota tähän strategiaan kaikissa markkinamyllerryksissä.


Burton G. Malkiel: Sattumankauppaa Wall Streetillä

Tämä vanha, mutta legendaarinen teos on jokaisen sijoittajan must read -listalla. Kakkosena listalla se on, koska se käsittelee sijoittamista syvällisesti, ja kirja on kohtalaisen paksu.

Viesti on selkeä: 

Osta indeksirahastoja, sillä markkinat voi voittaa vain tuurilla.

Hauska muistoni kirjaan liittyen on opiskeluajaltani, kun rahoituksen kurssilla teimme yritysvierailun erääseen pankkiiriliikkeeseen. Malkielin kirja oli hyllyn päällä analyytikkojen ja salkunhoitajien avokonttorissa. Siellä väki yritti työkseen voittaa markkinoita, ja pöydällä lojuu kirja, joka kertoo vakuuttavasti, että markkinoita ei voi voittaa paitsi tuurilla. Jotain ristiriitaa oli havaittavissa teorian ja käytännön välillä.


Pasi Havia, Ville Lappalainen & Antti Rinta-Loppi: Erilainen ote omaan talouteen: Vapaus, onni ja hyvä elämä

Tämä kirja vie asioita filosofisempaan suuntaa, mutta kirjassa käsitellään myös sijoittamista.

lauantai 2. toukokuuta 2020

Maapalloilija - matkablogi on nähnyt päivänvalon

Olen alkanut julkaista Maapalloilija-reissublogia. Jos matkakokemukset kiinnostavat, niin maapalloilija.com osoitteesta löytyy tarinaa.

Vaikka Numeroiden Takana -blogiin en enää kirjoitakaan, niin tänne löytää tiensä edelleen pari kolme tuhatta lukijaa kuukaudessa. Yhteensä lukijoita on ollut 255 tuhatta.

Menojen ja tulojen jaksottaminen on kiinnostanut ylivoimaisesti kaikista eniten. Taloustieteen tiivistelmät, joukkovelkakirjalainat ja konsernitilinpäätös kiinnostavat myös tiedon janoista nettikansaa.

perjantai 1. maaliskuuta 2019

225 tuhatta katselukertaa

Tulin pitkästä aikaa katsomaan, paljon blogilla on ollut katselukertoja. Tähän mennessä niitä on kertynyt jo yli 225 tuhatta, mikä tuntuu kyllä aivan uskomattomalta määrältä. 125 tuhatta niistä on tullut viimeisen vajaan kolmen vuoden aikana, jolloin en enää ole tänne edes juuri mitään kirjoitellut.

perjantai 22. syyskuuta 2017

Paska Suomi!

Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi VTT, ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen, on julkaissut kirjan Paska Suomi. Kova on otsikko, täytyy myöntää, tunteita herättävä. Siitä huolimatta kirja on herättänyt varsin vähän keskustelua julkisuudessa. 

Pursiainen yrittää herättää keskustelua, mutta julkisen, laadukkaan keskustelun aikaansaaminen Suomessa näyttää olevan haastavaa, vaikka maukas syötti olisikin annettu. Nettikeskustelut toki käydään aina, oikealta ja vasemmalta poteroista suojatulta ympäriinsä räiskien. Osumat ovat harvassa, mutta loukkaantujia löytyy sitäkin enemmän. 

Pursiasen mukaan Suomi on taloudellisen ja henkisen taantumuksen tilassa. Suomi jää jälkeen. Koulutetut muuttavat pois, maahan jäävien työllisyys on huonolla tolalla, julkinen talous velkaantuu. 

Pursiainen tylyttää koko puoluekenttää. Jopa vasemmisto on erikoistunut hyväosaisten edunvalvontaan, kun aidosti apua tarvitsevat unohdetaan. Vihreät ajavat nykyisin yhden asian sijasta kaikkia kivoja asioita. 

Kunnon oikeistoa ei Suomessa ole, sillä kokoomuksen politiikka ei juuri eroa demareiden linjauksista. Keskusta taas on kultti, joka tuhoaa hyvinvointia jakamalla äärettömät määrät maataloustukiaisia ja pitämällä perähikiät asuttuna vaikka väkisin, kaupunkilaisten kustannuksella. Perussuomalaisten kumpaakin nykyistä kuppikuntaa johtaa tunnettu rotuteoreetikko, toinen porukka on ryhtynyt jopa avoimen rasistiseksi puolueeksi.

Suomessa luotetaan valtion hoitavan kaikki asiat kuntoon verovaroin. Pelastetaan kannattamattomat yritykset, investoidaan, innovoidaan, keksitään vientituotteita, työllistetään kaikki. Valtio hoitaa ja kantaa vastuun kaikista ja kaikesta. 

Valtiokeskeisyys näkyy myös siinä, että ihmiset ja yritykset nähdään vain veronmaksajina. Yrittäjät kehuskelevat, kuinka paljon ovat maksaneet veroja. Toisaalta kaikkia verosuunnittelijoita haukutaan pettureiksi ja maan korkeaa verotusta pakenevia syytetään veropakolaisiksi. Ei keskustella siitä, miten saataisiin parhaat tekijät jäämään tai muuttamaan Suomeen. 

Ulkomaisia yrityksiäkin epäillään työllistäjinä ja investoijina, koska nehän saattavat maksaa veroja muuallekin kuin Suomeen!

Järjettömin verovarojen kierrätys tapahtuu keskiluokan keskuudessa. Se maksaa korkeat verot ja saa takaisin älyttömät tulonsiirrot. Tämä tuhoaa kannusteet, ja johtaa epäedulliseen käytökseen, vastuuttomuuteen.  

Poimintoja paskasta vasemmistosta:

- Suomalainen vasemmisto on synkkä menneisyyteen takertuva voima, joka näkee tulevaisuudessa vain uhkia.
- SDP pitää suurimpana saavutuksenaan maailman parasta koulutusjärjestelmää, mutta kohtelee sen kasvatteja kuin oikeustoimikelvottomia.
- Onko yhtään erioikeutta, monopolia, ylisääntelyn muotoa tai keskiluokan tulonsiirtoa, jota vasemmisto ei Suomessa puolustaisi? Miksi halutaan puolustaa taksi- tai apteekkiyrittäjiä, kun köyhä joutuu näin maksamaan liikaa lääkkeistään ja matkoistaan?
- Vasemmisto ajaa hyväosaisten ryhmien etuja, joilla ei ole tarvetta olla hyvinvointivaltion elättinä.
- Vasemmisto suhtautuu negatiivisesti työperäiseen maahanmuuttoon. Köyhien työläisten kutsuminen halpatyövoimaksi on pöyristyttävää kielenkäyttöä työväenluokan kansainvälistä solidaarisuutta muka edustavalta vasemmistolta ja ay-liikkeeltä. 
- Vasemmisto on kiinnostunut vain julkisten palveluiden tuottajista, ei niiden asiakkaista. 
- Li Andersson on ajautunut kauas työväen etujen ajamisesta osallistuessaan maataloustuottajien traktorimarssille, vaikka maataloustukiaisten takia Suomessa köyhälle on tarjolla kallista ruokaa. 
- Sosiaalidemokraatit ovat ajautuneet täysin ay-liikkeen vietäväksi. Se tosiasia kielletään, että palkat vaikuttavat työllisyyteen ja antelias työttömyysturva vähentää työnhaun kannustimia. Lapsikin tietää, että kiinnostus kotitöihin riippuu siitä, onko viikkoraha sidottu niihin. 
- Vasemmisto puolustaa valtion sijoitus- ja innovaatiotoimintaa, vaikka siinä ei ole mitään järkeä. 
- Vasemmisto vaatii, että kaikille maksetaan palkkaa, jota Antti Rinne pitää riittävän korkeana. 
- Vihreät ei eroa juuri muusta vasemmisto, jos Li Andersson sanoisi useammin ilmastonmuutos, saimaannorppa ja perustulo, olisi häntä vaikea erottaa Ville Niinistöstä.

 Poimintoja paskasta oikeistosta:

- Oikeistolaisen mielestä valtion pienentäminen voi olla yhtä valtiomiesmäistä kuin sen suurentaminen, mutta hallitus leikkaa juustohöylällä sieltä, mistä se on poliittisesti helpointa, ei sieltä, mistä se olisi poliittisesti tai taloudellisesti perusteltua. Mitään toimintoa, virastoa tai tulonsiirtoa ei ole lopetettu. Tukiaisiin ei ole koskettu. Yliopistoleikkaukset tehtiin parhaita rankaisten. Leikkauslinjassa ei ole johdonmukaisia oikeistolaisia periaatteita.
- Veroasteita on höylätty kymmenyksillä, aatteellinen rohkeus ja näkemys puuttuvat.
- Kokoomus ei noudata oikeastaan mitään Pursiaisen luettelemista oikeistopuolueen periaatteista. 
- Kokoomus pyytelee leikkauksia jatkuvasti anteeksi ja lupaa perua ne heti, kun mahdollista. Menonlisäyksiä markkinoidaan näyttävästi ja leikkauksista ollaan hiljaa.
- Petteri Orpo näkee leikkaukset vain välttämättömänä pahana, joka tehdään suhdannetilanteen vuoksi. Pitkän tähtäimen visio puuttuu. Julkisen sektorin koon määrittäminen ei ole menojen ja tulojen tasapainotuskysymys, vaan kyse on periaatteellisista valinnoista.
- Kokoomus on erikoistunut kertomaan, että edellisessä hallituksessa vasemmistopuolueet ja vihreät kannattivat leikkauksia. Vastuu sysätään muille, ottamatta kunniaa ryhdikkäästä oikeistopolitiikasta.
- Jos oikeistopuolue ei Suomessa pysty ylpeilemään leikkauksilla, on leikattu joko väärästä paikasta tai aatteellinen selkäranka puuttuu täysin.
- Suomi tarvitsee oikeistopuolueen, jonka mielestä valtion pienentäminen, ei suurentaminen, olisi #vitunhyväuutinen.
- Kokoomuksen kuntavaaliteemat olivat kunnianhimoltaan alhaisia, analyysiltään surkeita ja kaukana oikeistolaisista arvoista. Kokoomuksen kunta on kaikille hyvä, paitsi veronmaksajille.
- Ruiskukan voisi korvata kuntavaaliohjelmassa sosiaalidemokraattien ruusulla, eikä kukaan huomaisia eroa.
- Kokoomus rakastaa kartelleja ja monopoleja, vaikka sen pitäisi olla markkinatalouspuolue. Norminpurkua mainostetaan, mutta ainoastaan kauppojen aukioloajat on saatu vapautettua.
- Kokoomus kannattaa nimellisesti yksilön vastuuta omasta elämästään, paitsi että valtion tehtävänä on säilyttää espoolaisen juristipariskunnan lifestyle, jos nämä päättävät lisääntyä. Ja kun pikkuinen menee kauppakorkeakouluun, niin valtio saa maksaa viulut.

- Keskusta ei ole puolua, vaan eturyhmä, MTK:n poliittinen siipi. Kepu on väärässä kuin näkymättömään auringon takana odottavaan lentävään lautaseen uskovat lahkolaiset ovat väärässä.
- Ei ole mitään väliä, jos köyhiltä pitää verottaa ruoka suusta, kunhan ruukkutillin viljely saadaan kannattamaan.
- Keskusta-aatteen yksi peruspilari on, että yhteiskunta voi hyvin, jos väki asuu maalla tai korkeintaan pikkukaupungeissa. Ajatus on huono opinkappaleeksi. Väite, että hajautus on ihmiselle hyväksi on nimittäin tosiasiaväittämä, joten on riski, että se osoitetaan vääräksi. Näin on tapahtunut, ja keskustan perususkomus on ristiriidassa todellisuuden kanssa.
- Toinen keskustan opinkappale on yhtä tolkuton. Se, että Suomessa maatalous on pyhä asia, ja maata pitää viljellä joka puolella, kannattipa se tai ei.
- Keskusta uskoo hajautukseen ja maatalouden pyhyyteen.
- Keskustan olemassaolo ajaa kaikkien muiden etujen, kuten yhteiskunnallisen hyvinvoinnin edelle.
- Keskustassa on selviä kulttimaisia piirteitä. Keskustan puoluekokous on muista poikkeava herätysjuhla. Puhuja toisensa jälkeen ylistää alkiolaista aatetta. Aatteesta puhuttiin, mutta sen sisältöön viitattiin harvoin. Puolueessa uskotaan yhteisiin valheisiin, mikä on paras tapa varmistaa porukan yhtenäisyys.
- Keskustalle on aivan sama, mitä valtiontaloudelle tai ihmisten terveydelle tapahtuu, kunhan keskustalaisia maakuntia on tarpeeksi.
- Maataloustukiaisten määrä on ainakin noin kolmen miljardin luokkaa. 

- Jottei jäisi väärää kuvaa, että rasismi on Suomessa pelkästään oikeiston harrastus, kirjoittaja pitää vaikeana uskoa, että ay-liikkeen saunaporukoissa oltaisiin rasismista vapaalla vyöhykkeellä. Rasismi kätketään usein julkiseen puheeseen "halpatyövoiman" torjuntana.
- Rotu ei ole moraalisesti kiinnostava käsite. Roduilla ei ole intressejä, päämääriä, oikeuksia eikä itseisarvoa. Vain yksilöillä on. Sama pätee kulttuureihin.

Hyvinvointivaltio

- Suomalaiseen hyvinvointivaltion etuusvalikoimaan kuuluu tulonsiirtojärjestelmä, jossa veronmaksajat maksavat niille, joiden tulotaso on erittäin korkea, tuhansia euroja kuussa sosiaalietuuksia vain siksi, että nämä ovat päättäneet lisääntyä. Kyse on äitiyspäivärahasta. Järjestelmä sotii kaikkia järkeviä periaatteita ja oikeustajua vastaan.
- Hyvinvointivaltion alkuperäinen tarkoitus, eli ihmisten suojelu pahoilta asioilta, on rappeutunut. Nyt sen yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi on muodostunut hyväosaisten "suojelu" kaikilta riskeiltä ja omilta valinnoilta.
- Hyvinvointivaltiota kannattaa ajatella vakuutuksena elämän kovia kolhuja ja onnen vaihtelua vastaan elämänikäistä tai pitkäaikaista huono-osaisuutta ja pienituloisuutta vastaan, ei väliaikaisia huonoja aikoja tai alhaisia tuloja vastaan.
- Hyvinvointivaltiosta on tullut karuselli, joka verottaa keskiluokkaa ankarasti ja kierrättää verot takaisin keskiluokalle.
- Yksi rasittavimmista piirteistä suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on se, että kaikki haluavat ilmoittautua köyhiksi. Köyhyyden lobbaus johtaa itselle ja omalle eturyhmälle räätälöityyn tulonsiirtojärjestelmään.
- Peruslähtökohta on, että ihmiset ovat tyhmiä eivätkä voi ottaa vastuuta omasta elämästään.

Kymmenkunta valhetta suomalaisesta työstä

- Kieltäytyminen työmarkkinoiden näkemisestä markkinoina, unohdetaan, että myös työlle on löydyttävä myyjä ja ostaja markkinahinnalla
- Palkkaerot ovat huono asia, vaikka todellisuudessa palkkaerot luovat kannusteita
- "Palkka, jolla voi elää", joka tarkoittaa sitä, että kaikkien palkat riittäisivät kunnolliseen elintasoon, vaikka kukaan ei voi taata työmarkkinoilla tietyn elintason takaavaa palkkaa.
- Käsitys siitä, että palkat voi neuvotella korkeiksi. Todellisuudessa tuottavuuden kasvu on on nostanut elintasoa Suomessa, ei ay-liikkeen neuvottelemat palkat.
- Työehtojen sopimisessa keskitetysti on järkeä, vaikka todellisuudessa ei olekaan mitään järkeä
- Työntekijä- ja työnantajajärjestöt edustavat kattavasti suomalaisen yhteiskunnan eri intressejä, vaikka monet tahot todellisuudessa puuttuvat neuvottelupöydästä.
- Yleissitovuus kertoo "sopimusyhteiskunnasta" tai "sopimisen kulttuurista", vaikka yleissitovuus todellisuudessa on sopimisen vastakohta.
- Kannustindenialismi eli sosiaaliturvan, erityisesti työttömyysturvan, kannustinvaikutusten kieltäminen
- Väitetään, että työntekijöiden etuja voidaan ajaa suojelemalla tätä erilaisilla määräyksillä, vaikka todellisuudessa työntekijä maksaa oman suojelunsa
- Väite, että alhainen työllisyys ja korkea työttömyys ei johtuisi Suomen surkeasta työmarkkinajärjestelmästä
- Työmarkkinoita kuuluu tarkastella ihmeellisenä omalajisena ilmiönä, ei markkinoina
- Työperäinen maahanmuutto polkee alkuperäisväestön palkkoja, vaikka tutkimustiedon mukaan näin ei juurikaan käy.
- Työmarkkinoiden uudistukset voidaan korvata maltillisella tulopolitiikalla

Valtio

- Yksi syy valtion hillittömään laajentumiseen on se, että yksikään merkittävä taho Suomessa, puolue tai muu, ei pohdi sitä, mitä julkisen sektorin pitäisi tehdä ja ei pitäisi tehdä.
- Hallituksen ainoana päämääränä tuntuu olevan julkisen talouden rahoittaminen, sisällöstä ei juuri keskustella.
- Vähemmän järkevät elvyttäjät vasemmalta siiveltä ovat sitä mieltä, että valtion rahojen tuhlaaminen on ilmainen lounas. Tuhlaaminen muka lisää myös yksityisen sektorin aktiviteettia.
- Ilmeisin asia, mitä julkisen sektorin ei pidä tehdä, on liiketoiminnan harjoittaminen. Yrityksiä omistava valtio ei edistä kilpailua riittävän hanakasti.
- Kunna, erityisesti suuret kaupungit, harrastavat kaikenlaista liiketoimintaa, jolla ei ole tekemistä kuntien varsinaisten tehtävien kanssa.
- Valtiouskontoon kuuluu olennaisena osana, että kaikkia hyviä asioita tulee tukea julkisin varoin. Yksi muoto on ylitsepääsemätön halu tukea kannattamatonta liiketoimintaa.
- Haitallisia yritystukia maksetaan Suomessa paljon, on suoria tukia, lainojen takauksia ja verotukia.
- Suorat yritystuet ovat ainakin 1,3 miljardia vuodessa.
- Maataloustuet ovat äärimmäinen esimerkki tuottajien rakastamisen taudista. Ei haittaa, vaikka 97 prosenttia väestöstä kärsii, kunhan talonpoika saa harrastaa kannattamatonta liiketoimintaa.
- Valtio rahoittaa Yleisradion kautta oman vahtikoiransa ja vastaa siinä sivussa kansalaisten viihdyttämisestä amerikkalaisilla tv-sarjoilla.
- Julkinen sektori tukee kulttuuria ja taidetta ainakin miljardilla eurolla vuodessa. Tukia ei voi perustella sillä, että hyvinvointivaltiossa nyt vain pitää olla sitä ja tätä.
- Kansallisooppera ja -baletti saavat julkista rahoitusta 50 miljoonaa vuodessa yleisömäärän ollessa noin 300 000, suurin osa kävijöistä on kausikorttilaisia. Ooppera palvelee suureksi osaksi hyväosaisimpia pääkaupunkiseudun asukkaita. 

Tulonjakopakkomielle

- Tulonjaosta pitäisi murehtia vasta sitten, kun meillä on enemmän jaettavaa. Poliittinen järjestelmä on ollut kykenemätön tekemään kasvua ja työllisyyttä edistäviä päätöksiä. Työmarkkinoita ei ole avattu, sosiaaliturvaa ei ole uudistettu, markkinoita ei ole avattu, julkista sektoria ei ole pienennetty, sääntelyä ei ole purettu, eikä veroja alennettu.
- Iloitseminen siitä, että tuloerot eivät ole kasvaneet, on synkkää riemua. Tuloerot eivät ole kasvaneet, koska kaikilla on mennyt huonosti viimeisen vuosikymmenen ajan. Kuka tahansa järjissään oleva ihminen iloitsisi tuloerojen kasvusta, jos se johtuisi siitä, että edes jonkun tulot ovat kasvaneet.
- Köyhyyden poistaminen on oikea yhteiskunnallinen tavoite, ei eriarvoisuuden.


torstai 17. elokuuta 2017

Kuukauden bisneskirja: Dettmann ja johtamisen taito

Olen palannut tänä vuonna urheilun pariin uudessa roolissa parin vuoden poissaolon jälkeen. Kun mahdollisuus tuli, en oikeastaan edes miettinyt kieltäytymistä, vaan lupauduin lentopallojoukkueen valmentajaksi miesten 1-sarjaan. Haaste tuntuu kovalta kokemattomalle valmentajalle, mutta koska pelaamalla oppii pelaamaan, niin eiköhän valmentamalla opi valmentamaan. Tietenkin haluan myös lukea valmentamisesta, joten tässä kirja, jota voi suositella kaikille valmentajille ja urheilusta kiinnostuneille johtajille. 

Saska Saarikosken kirjoittama kirja Dettman ja johtamisen taito kertoo johtamisesta koripallojoukkueen näkökulmasta, mutta opit ovat sovellettavissa kaikkeen johtamiseen. Kirja kertoo Dettmanin valmentajaurasta, ja miten hän muuttui ja kehittyi vuosien aikana. 

Dettmanin johtamisfilosofia on sopii hyvin palvelevan johtajuuden viitekehykseen. Dettman kirjoittaakin, että valmentaja on pelaajien palvelija. Hän vaihtoi huoneensa oven tittelin johtajasta palvelijaksi. 

Dettman kutsuu johtamistapaansa yksilölähtöiseksi johtamiseksi. Sen peruspilarit ovat:
- Kyseleminen
- Kuunteleminen
- Kannustaminen
- Kiittäminen

Vaikea kuvitella, että johtaja tai valmentaja voisi tehdä näitä neljää mainittua asiaa liikaa alaisilleen. Harvalla on tarpeeksi aikaa ja mielenkiintoa kysellä ja kuunnella pelaajan tuntoja. Kannustaminen ja kiitoksen jakaminen unohtuu usein, vaikka aihetta olisi. Empatia on johtajan tärkein työkalu. Pitää olla kiinnostunut ihmisestä ihmisenä ja tietää, mikä ihmistä motivoi, mitä hän toivoo ja mitä hän pelkää. 

Ihmislähtöinen johtaminen ei ole lepsuilua. Pelaajan kunnioittaminen on sitä, että vaatii häneltä enemmän, sillä vetelä tai keskinkertainen suoritus ei riitä, koska valmentaja tietää, että pelaajasta on enempään. Johtajalla täytyy olla valtaa sekä näkemys muutoksen suunnasta ja rohkeus johtaa. Vielä ei ole keksitty parempaa johtamista kuin esimerkillä johtaminen. Valmentaja ei hylkää pelaajiaan.


maanantai 29. toukokuuta 2017

Kuukauden businesskirja: Suomen pahimmat bisnesmokat

Suomen pahimmat bisnesmokat – tarinoita huippujohtamisesta on Markku Kuisman ja Pekka Seppäsen kirja vuodelta 2015. Kirja on mukavan kevyttä, mutta opettavaista luettavaa kesäiltoihin.

Suomen pahimpiin bisnesmokiin on listattu klassisia mokia kuten Soneran umts-kaupat, Stora Enson Amerikan valloitusyritys, Nokian omien osakkeiden hankkiminen, pankkien osakemyynnit 1990-luvun alkupuolella, Fortumin johdon palkkiojärjestelyt, Talvivaaran, Valcon ja Olkiluodon teknologiasekoilut ja pankkikriisin kustannukset.

Suomen valtion omistaman Soneran kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkotoimilupaostot Saksan ja Italian huutokaupoista vuodelta 2000 on hyvin tunnettu kämmäys. Toimiluvista maksettiin 4,3 miljardia, mutta muutamaa vuotta myöhemmin ne todettiin arvottomiksi. Uusi tekniikka viivästyi, eikä Soneralla enää ollut varaa verkkoinvestointeihin ja palveluiden rakentamiseen. Iso summa käytettynä yrityskauppaan parin miljardin liikevaihtoa tekevältä yhtiöltä.

Stora Enso pyrki entistä isommaksi ostamalla yhdysvaltalaisen Consolidated Papersin. Konsolidointi olikin tuolloin päivän sana. Stora Enso osti kalliilla, mutta tulevaisuus ei ollut niin ruusuinen kuin oli ennustettu. Paperin kulutus laski teknologian kehittymisen seurauksena. Amerikkalaiset eivät halunneet ostaa eurooppalaisen yhtiön tuotteita. Vahva dollari ei tuonut suunniteltuja kurssivoittoja, vaan dollarin kurssi putosi. Asiakkaat eivät keskittäneet ostojaan isoille toimijoille. Amerikan valloitus on perinteisesti ollut vaikeaa suomalaisille. 

Nokia osti ja mitätöi omia osakkeitaan 19 miljardilla eurolla vuosina 203-2008. Pörssikurssi hyötyi tästä hetken aikaa ja toki myös ne osakkeenomistajat, jotka myivät. Rahat olisi voitu käyttää jakamalla osinkoina omistajille. Raha olisi voitu käyttää tuotekehitykseen tai yrityskauppoihin. Onko kyseessä kuitenkaan puhdasverinen bisnesmoka, sillä moka ei liity suoraan bisnekseen? Onko se hallituksen ja johdon vika, että yhtiöltä puuttui pitkäjänteinen pääomistaja? Ratkaisuissaan yhtiö päätyi tekemään mieliksi yhdysvaltalaisille omistajilleen toimimalla ajan hengen mukaisesti.

Nostoja kirjasta:

- Yritysostot epäonnistuvat. Yritysmyynnin onnistuvat. Tämä ennakkoluulo on osoittautunut oikeaksi kaikissa yrityskauppoja koskevissa tutkimuksissa. Ostajat uskovat, että he johtavat ostettua yritystä paremmin kuin edeltävä omistaja mm. synergiaetujen takia. Myyjä kuitenkin tuntee yrityksen, työntekijät, markkinat ja asiakkaat.
 
- Yhtiöit eivät tee päätöksiä, vaan ihmiset. Johdon ääneen lausumien syiden lisäksi on myös muita, ääneen lausumattomia. Kaikki syyt eivät välttämättä ole linjassa yhtiön edun kanssa (agenttiongelma).
 
- Perinteisesti on ajateltu suomalaisten olevan huonoja myymään. Näyttää kuitenkin siltä, että suomalaiset ovat huonoja ostamaan.
 
- Kun yrityskaupan syy on strategia, kannattaa olla varovainen. Se saattaa vain olla kiertoilmaus sille, että kauppa ei ole kannattava, mutta ostajien oma valta ja asema pönkittyvät.
Investointipankkiirien laskelmat ovat olleet epäonnistuneimpien yrityskauppojen taustalla. Yrityksen hinnan määrittäminen on erittäin hankalaa. Konsultit ja pankkiirit kuitenkin rikastuvat aina yrityskaupoissa.
 
- Olkiluodossa, Talvivaarassa ja Valcossa oli hyvät laskelmat. Voi tosin olla, että laskelmta eivät perustuneet laskentaan, vaan laskelmointiin.
 
- Huippujohtajakin on ihminen, yleensä samanlainen kuin me muutkin. Asema tekee ihmisestä suuren.
 

- Vuorineuvos on Suomen toiseksi kallein yhdyssana. Kallein on huippujohtaja.
 
- Muotivillityksiä seuraa aina vastamuotivillitys. Sitä tehdään, mitä muoti käskee. Vastavirtaan kulkeminen on hankalaa.
 
- Mitä isännättömämpi omistus, sitä rumempi jälki. Mokia yhdistää se, että omistajan ääni on ollut hiljaisempi kuin johtajan tahto.
 
- Koneen omistjat ja johtajat ovat tehneet monet asiat ensimmäisinä, ennen muita, oman pään mukaan, eivät sivuilleen vilkuillen ja muita matkien.