Arvonlisäverotus

Kulutusvero

Kulutusverot ovat veroja, jotka on tarkoitettu tavaroiden ja/tai palvelujen kuluttamiseen kohdistuviksi veroiksi. Kulutusveron ohella Suomessa on käytetty lisäksi hyödykeveron käsitettä.

Kulutusverotus sisältää erilaisia veroja. Suomessa näitä ovat esimerkiki ainakin arvonlisävero, vakuutusmaksuvero, valmisteverot, autovero, ajoneuvoverot, tullit sekä koiravero.

Jätevero on myös kulutusvero tai ainakin kulutusveron kaltainen vero. Arpajaisvero korvaa voitonsaajan tuloveron.

Kulutusverot voidaan jakaa yleisiin ja erityisiin sen mukaan, kuinka laajaan joukkoon hyödykkeitä vero kohdistuu.

Verojärjestelmän pitäisi olla neutraali, jolloin se ei vaikuta kuluttajien valintoihin tai yritysten tuotantomenetelmiin ja jakeluteihin.

Arvonlisävero

Arvonlisävero on kulutusvero. Kulutusverot kohdistuvat tavaroiden ja palveluiden kuluttamiseen. Kulutusverot maksaa loppukäyttäjä ja yritys on veronkantajana. Kyseessä on näin ollen välillinen vero.

Arvonlisäverotus on ns. joka vaiheen ei-kertaantuva järjestelmä. Vero ei kertaannu vähennysoikeusjärjestelmän ansiosta. Ostot tehdään verollisina, mutta verovelvollinen ostaja saa vähentää ostohintoihin sisältyvän veron. Veron suorittamisvelvollisuus on koko tuotanto- ja jakeluketjulla.

Arvonlisäveroa suoritetaan valtiolle pääsäännön mukaan liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Veroa suoritetaan myös kiinteistöhallintapalvelun ottamisesta omaan käyttöön silloinkin, kun se ei tapahdu liiketoiminnan muodossa.

Määränpäämaaperiaatteen mukaan vero kohdistuu Suomen alueella kulutettaviin tavaroihin ja palveluihin.

Tavaran myyntiä on tavaran omistusoikeuden vastikkeellinen luovutus. Palvelun myyntiä on palvelun suorittaminen vastiketta vastaan.

Pääsäännön mukaan verovelvollinen on tavaran tai palvelun myyjä (AVL 2 §). Ulkomaalaisen myymistä tavaroista verovelvollinen on pääsääntöisesti ostaja, jos nyyjällä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa (AVL 9 §). Tällöin kyseessä on käännetty verolvelvollisuus.

Verovelvollinen on se, joka on velvollinen suorittamaan valtiolle arvonlisäveroa. Yritysmuodolla ei ole suurta merkitystä. Lähtökohtaisesti verovelvollisuus koskee kaikkia liiketoiminnan harjoittajia.

Arvonlisäverotuksessa veron peruste on asiakkaalta tavarasta tai palvelusta peritty vastike ilman veron osuutta eli veroton hinta. Asiakkaalta perittävä hinta on siis veron peruste + vero.

Verokanta ilmoittaa verottomaan hintaan lisättävän veron määrän. Yleinen verokanta Suomessa on 24 prosenttia. Erityisiä verokantoja ovat 14 % ja 10 %.

Valtiolle suoritettava veron määrä lasketaan vero verosta -menetelmällä. Se on myynneistä suoritettava vero vähennettynä ostoista vähennettävällä verolla. Yritykset saavat nämä luvut kirjanpidosta ja useimmat verovelvolliset tilittävät ne kuukausittain kausiveroilmoituksella.

Vero tilitetään kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivä. Esimerkiksi syyskuun arvonlisävero maksetaan 12. päivä marraskuuta.

Poikkeuksia verovelvollisuudesta

- AVL 3 § vähäinen toiminta (verolliset ja eräät verottomat myynnit tilikaudella ovat alle 8.500 euroa). Sovelletaan yhtiöihin, yhteisöihin ja elinkeinonharjoittajiin.

- AVL 4 § yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen vain tuloverolain (1535/92) mukaan veronalaisesta elinkeinotulosta. Ns. superhyödylliset yhteisöt voidaan hakemuksesta vapauttaa tuloverosta myös elinkeinotulojen osalta, mutta verovapautta ei sovelleta arvonlisäverotukseen.

- AVL 5 § uskonnollinen yhdyskunta ei ole verovelvollinen tuloverolain (1535/92) 23 §:n 3 momentin toiminnasta eli sitä verotetaan kuten yleishyödyllistä yhteisöä. 

Lähde

Leila Juanto & Petri Saukko: Arvonlisäverotus ja muu kulutusverotus 2012

Kiinnostavia yrityksiä, osa 7: Fortum

Juttusarjassa kiinnostavista yrityksistä esittelen lyhyesti yhtiöitä, joissa haluaisin työskennellä tai jotka ovat muuten mielenkiintoisia tai ajankohtaisia.

Fortum on suuri suomalainen listayhtiö, jonka liiketoimintaa on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä energia-alan asiantuntijapalvelut. 

Yhtiön toimiala on pitkälle kehittynyt ja vahvasti kilpailtu. Yhtiön toiminta on keskittynyt Pohjoismaihin, Venäjälle, Puolaan ja Itämeren alueelle. Tulevaisuudessa kasvumahdollisuuksia tarjoavat myös yhdentyvät Euroopan ja nopeasti kasvavat Aasian energiamarkkinat.

Vuonna 2012 Fortumin liikevaihto oli 6,2 miljardia euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto 1,7 miljardia euroa. Konsernissa työskentelee noin 10 400 henkilöä.

Fortum on ollut vuoden 2014 alussa uutisissa sen saaman jälkiveropäätöksen takia, jonka mukaan sen pitää maksaa yli 100 miljoonaa euroa jälkiveroa vuodelta 2007. Suurempi uutinen on kuitenkin Fortumin sähköverkonmyyminen ulkomaisille suursijoittajille. Kauppahinta on 2,55 miljardia euroa. Myyntivoittoa kirjataan 1,9 miljardia euroa. Tämän takia on esitetty arvauksia, että keväällä 2014 maksettava osinko voisi olla jopa 2 euroa.

 

Kiinnostavia yrityksiä, osa 6: Nordea

Juttusarjassa kiinnostavista yrityksistä esittelen lyhyesti yhtiöitä, joissa haluaisin työskennellä tai jotka ovat muuten mielenkiintoisia tai ajankohtaisia.

Nordea on minua eniten kiinnostava finanssitavaratalo. Se on Pohjois-Euroopan suurin finanssikonserni, ja sillä menee taloudellisesti hyvin. Lisäksi se on kuluttajien keskuudessa tunnettu, ja itse olen ollut jo vuosia tyytyväinen asiakas.

Nordealla on tuhat konttoria ja toimiva verkkopankki. Konsernilla on 11 miljoonaa asiakasta Pohjoismaissa ja Euroopan uusilla markkinoilla. Nordean toimitusjohtaja on Christian Clausen.

Nordean henkilöstömäärä työvuosina on 29.500. Konsernin hoidossa on yli 220 miljardia euroa varallisuutta. Tuottoja Nordea keräsi vuonna 2012 noin 10 miljardia euroa, josta nettotulosta jäi käteen reilut kolme miljardia.

Nordean osakekurssi on noussut viidessä vuodessa 200 prosenttia. Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin mukaan yhtiön osinkopolitiikka voi tulevaisuudessa olla entistä anteliaampi, sillä yhtiöllä on nyt kaksi kertaa enemmän pääomia kuin vuonna 2007.