Kuukauden businesskirja: Suomen pahimmat bisnesmokat

Suomen pahimmat bisnesmokat – tarinoita huippujohtamisesta on Markku Kuisman ja Pekka Seppäsen kirja vuodelta 2015. Kirja on mukavan kevyttä, mutta opettavaista luettavaa kesäiltoihin.

Suomen pahimpiin bisnesmokiin on listattu klassisia mokia kuten Soneran umts-kaupat, Stora Enson Amerikan valloitusyritys, Nokian omien osakkeiden hankkiminen, pankkien osakemyynnit 1990-luvun alkupuolella, Fortumin johdon palkkiojärjestelyt, Talvivaaran, Valcon ja Olkiluodon teknologiasekoilut ja pankkikriisin kustannukset.

Suomen valtion omistaman Soneran kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkotoimilupaostot Saksan ja Italian huutokaupoista vuodelta 2000 on hyvin tunnettu kämmäys. Toimiluvista maksettiin 4,3 miljardia, mutta muutamaa vuotta myöhemmin ne todettiin arvottomiksi. Uusi tekniikka viivästyi, eikä Soneralla enää ollut varaa verkkoinvestointeihin ja palveluiden rakentamiseen. Iso summa käytettynä yrityskauppaan parin miljardin liikevaihtoa tekevältä yhtiöltä.

Stora Enso pyrki entistä isommaksi ostamalla yhdysvaltalaisen Consolidated Papersin. Konsolidointi olikin tuolloin päivän sana. Stora Enso osti kalliilla, mutta tulevaisuus ei ollut niin ruusuinen kuin oli ennustettu. Paperin kulutus laski teknologian kehittymisen seurauksena. Amerikkalaiset eivät halunneet ostaa eurooppalaisen yhtiön tuotteita. Vahva dollari ei tuonut suunniteltuja kurssivoittoja, vaan dollarin kurssi putosi. Asiakkaat eivät keskittäneet ostojaan isoille toimijoille. Amerikan valloitus on perinteisesti ollut vaikeaa suomalaisille. 

Nokia osti ja mitätöi omia osakkeitaan 19 miljardilla eurolla vuosina 203-2008. Pörssikurssi hyötyi tästä hetken aikaa ja toki myös ne osakkeenomistajat, jotka myivät. Rahat olisi voitu käyttää jakamalla osinkoina omistajille. Raha olisi voitu käyttää tuotekehitykseen tai yrityskauppoihin. Onko kyseessä kuitenkaan puhdasverinen bisnesmoka, sillä moka ei liity suoraan bisnekseen? Onko se hallituksen ja johdon vika, että yhtiöltä puuttui pitkäjänteinen pääomistaja? Ratkaisuissaan yhtiö päätyi tekemään mieliksi yhdysvaltalaisille omistajilleen toimimalla ajan hengen mukaisesti.

Nostoja kirjasta:

- Yritysostot epäonnistuvat. Yritysmyynnin onnistuvat. Tämä ennakkoluulo on osoittautunut oikeaksi kaikissa yrityskauppoja koskevissa tutkimuksissa. Ostajat uskovat, että he johtavat ostettua yritystä paremmin kuin edeltävä omistaja mm. synergiaetujen takia. Myyjä kuitenkin tuntee yrityksen, työntekijät, markkinat ja asiakkaat.
 

- Yhtiöit eivät tee päätöksiä, vaan ihmiset. Johdon ääneen lausumien syiden lisäksi on myös muita, ääneen lausumattomia. Kaikki syyt eivät välttämättä ole linjassa yhtiön edun kanssa (agenttiongelma).
 

- Perinteisesti on ajateltu suomalaisten olevan huonoja myymään. Näyttää kuitenkin siltä, että suomalaiset ovat huonoja ostamaan.
 

- Kun yrityskaupan syy on strategia, kannattaa olla varovainen. Se saattaa vain olla kiertoilmaus sille, että kauppa ei ole kannattava, mutta ostajien oma valta ja asema pönkittyvät.
Investointipankkiirien laskelmat ovat olleet epäonnistuneimpien yrityskauppojen taustalla. Yrityksen hinnan määrittäminen on erittäin hankalaa. Konsultit ja pankkiirit kuitenkin rikastuvat aina yrityskaupoissa.
 

- Olkiluodossa, Talvivaarassa ja Valcossa oli hyvät laskelmat. Voi tosin olla, että laskelmta eivät perustuneet laskentaan, vaan laskelmointiin.
 

- Huippujohtajakin on ihminen, yleensä samanlainen kuin me muutkin. Asema tekee ihmisestä suuren.
 

- Vuorineuvos on Suomen toiseksi kallein yhdyssana. Kallein on huippujohtaja.
 

- Muotivillityksiä seuraa aina vastamuotivillitys. Sitä tehdään, mitä muoti käskee. Vastavirtaan kulkeminen on hankalaa.
 

- Mitä isännättömämpi omistus, sitä rumempi jälki. Mokia yhdistää se, että omistajan ääni on ollut hiljaisempi kuin johtajan tahto.
 

- Koneen omistjat ja johtajat ovat tehneet monet asiat ensimmäisinä, ennen muita, oman pään mukaan, eivät sivuilleen vilkuillen ja muita matkien.

Osatuloutus on poikkeus menojen ja tulojen jaksottamisessa

Blogi on muuttanut uuteen osoitteeseen ja voit siirtyä lukemaan kirjoituksen osatulouttamisesta tästä linkistä. 

Yritysten ylistys

Nyky-yhteiskuntaa on mahdotonta kuvitella ilman menestyviä yrityksiä. Yritykset luovat hyvinvointia kaikille, myös niille, jotka eivät ole töissä yrityksissä.Siksi iIhmettelen, miksi Suomessa yleinen mielipide on niin yritysten vastainen? Harvoin tulee kuitenkaan mietittyä, miksi yritykset ovat niin tarpeellisia ja miksi niiden toimintaa kannattaisi arvostaa.

                                           

Erityisesti ihailen ja ihmettelen yrityksiä siksi, että ne pystyvät toimittamaan valtavan suuria kokonaisuuksia, joissa yhdistyy monimutkaista suunnittelua, tuotantoa, kokoonpanoa, logistiikkaa ja ohjelmointia. Monen palasen pitää loksahtaa kohdalleen ennen kuin kasassa on sellainen tuote, josta voi miljoonien eurojen tai dollareiden laskun asiakkaalle lähettää.  

Näin ei-insinöörin näkökulmasta on ihmeellistä, että sellaisia isoja ja monimutkaisia tuotteita kuten luksusristeilijöitä, lentokoneita, pilvenpiirtäjiä ja täysin automatisoituja konttisatamia pystytään toimittamaan. Tämä vaatii tuhansien ihmisten organisaatiossa sen, että jokainen tietää, mitä tekee ja myös hoitaa oman osuutensa. Siksi erityisesti globaalisti toimivat yritykset ovat niin mielenkiintoisia organisaatioita, joiden johtamista ja toimintaa ihailen ja hämmästelen.  

Yritykset tuottavat ja toimittavat myös yksinkertaisempia tuotteita suoraan kuluttajille. Me pidämme itsestään selvyytenä, että voimme ostaa kaupasta kahvia ja suklaata, mutta miten kahvipapu ja kaakaopapu ovatkaan osanneet kasvaa, kulkea ja jalostua haluamiksemme tuotteiksi ilman, että loppukäyttäjän on tarvinnut muuta kuin käydä kaupassa? Tässä piilee se vapaiden markkinoiden hienous. Useiden yritysten ketju Brasialian kahviviljelmiltä ja Norsunluurannikon kaakaontuotantoalueilta alkaen osaa tyydyttää minun suklaan- ja kahvinhimoni ilman, että minun tarvitsee muuta kuin kävellä lähikauppaan ja käyttää muutama euro. Aika hienoa palvelua yrityksiltä!

Tarvitsemiemme hyödykkeiden lisäksi yritykset tuottavat lähes kaikki ihmisten ja julkisen sektorin käytössä olevat tulot. Yritykset ovat siis paitsi ihmeellisiä, myös erittäin tarpeellisia, jotta pystymme huolehtimaan myös niistä, jotka eivät siihen itse kykene.

Kaiken tämän lisäksi yritykset tarjoavat työpaikkoja, joista saa elannon ja sisältöä elämään. Yrityksissä pääsee oppimaan ja kehittymään sekä mukaan mielenkiintoisiin tehtäviin ja projekteihin.

Yritykset luovat siis vaurautta ja hyvinvointia paljon laajemmin kuin vain omistajilleen ja johtoportaalle. Kun yrityksillä menee hyvin, menee yhteiskunnallakin hyvin. Tehdään siis porukalla kaikkemme, jotta yritykset menestyisivät. Aloitetaan asennemuutos ja nostetaan yritykset ja yrittäjät

yhteiskunnan arvoasemassa sinne, minne ne kuuluvatkin, eli kärkeen!

Se on todellinen win-win-diili.

Kiinnostavia yrityksiä, osa 9: Sandvik

Sandvik AB on ruotsissa 1800-luvulla perustettu kansainvälinen metalli- ja kaivosalan teollisuuskonserni. Sandvik toimii yli sadassa maassa ja työllistää noin 50 tuhatta työntekijää. 

Yhtiö tarjoaa laitteita kallionporaukseen, louhintaan, murskaukseen, rikotukseen ja materiaalin käsittelyyn.

Suomalaiset osakesijoittajat ovat olleet kiinnostuneita Sandvikista. Esimerkiksi se oli piensijoittajien ostetuin ulkomaalainen osake tämän vuoden elokuussa Nordnetin palvelussa. Sandvikin ympärillä pyöri kesällä yrityskauppahuhuja mm. Metsoon liittyen.

Suomessa Sandvikilla on toimipaikkoja Tampereella, Turussa, Hollolassa, Vantaalla ja Lahdessa. Huonot suhdanteet ovat näkyneet YT-neuvotteluina eri paikkakunnilla viime vuosina.

Tampereella Sandvik työllistää  noin tuhat ihmistä, mutta vain murto-osa valmistettavista tuotteista myydään Suomeen.

Sandvikin liikevaihto vuonna 2013 oli 87 miljardia Ruotsin kruunua laskien jonkin verran edellisestä vuodesta. EBIT-luku oli vajaat 9 miljardia kruunua. Eurooppa on tärkeä markkina-alue Sandvikille. Sandvikin tunnelijumboilla louhitaan mm. Tampereella rantaväylän tunnelia.

Kesälukemistoa 2014

Kesä ja kesälomat ovat jo kauan aikaa sitten taaksejäänyttä elämää tältä vuodelta. Lomalla ehdin lukemaan useita kirjoja, joita minun on ollut tarkoitus lukea. Olen jaotellut kirjat kolmeen kategoriaan eli niihin, joita suosittelen muille, joita suosittelen varauksella ja niihin, joita en suosittele.

Suosittelen:

Björn Wahlroos - Markkinat ja demokratia: Loppu enemmistön tyrannialle

Takuuvarmaa Wahlroosia, joka herättää keskustelua ja vihaa monissa piireissä. Kirja on ehkä osin liian tietokirjamainen ja asiat liian pitkän kaavan kautta selitettyjä.

John Simon - Koneen ruhtinas, Pekka Herlinin elämä

Mielenkiintoinen teos mielenkiintoisesta henkilöstä mielenkiintoisen yhtiön takana. Paljon tarinoita, mutta päähenkilöstä jäi silti ristiriitainen kuva. Mikä Pekka mahtoi lopulta olla miehiään. Ainakin kova bisnesmies, mutta myös valitettavasti alkoholisti.

Timothy Ferris - 4 tunnin työviikko

Kirjasta sain ideoita oman työskentelyni tehostamiseen. Jatkossa yritän keskittyä entistä enemmän olennaiseen 80/20-säännön mukaisesti.

Pertti Jarla - Fingerpori-sarjakuvat lehdistä joka ikinen päivä

Sanojen merkityksillä kikkaileminen on hieno taitolaji, suomenkieli on mahtavaa.

Suosittelen varauksella:

Juha Vuorinen - Juoppohullun päiväkirja, osa 3

Vuorinen on vanha sanankäytön suosikkini.

Henry Hazlitt - Talous yhdeltä istumalta

Taloustiedettä itävaltalaisen koulukunnan kautta katseltuna. Kirjan selailtavuus on hyvä. Yksinkertainen perusteos kenelle tahansa.  

Nassim Nicholas Taleb - Musta joutsen, erittäin epätodennäköinen vaikutus

Taleb selittää sattumia ja epävarmuutta mustan joutsenen metaforalla.

En suosittele:

Jim Cox - Ytimekäs opas talouteen

Kirjan nimi viittaa perusteokseen aiheesta, mutta en suosittelisi lukemaan ensimmäiseksi, enkä edes toiseksi.