Näytetään tekstit, joissa on tunniste Malesia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Malesia. Näytä kaikki tekstit

torstai 3. tammikuuta 2013

Tuotantolähtöinen toimintatapa

Tuotantolähtöisesti toimivat yritykset ovat yleensä vahvoilla toimiessaan stabiilissa ympäristössä. Ne eivät pyri aggressiiviseen kasvuun, vaan säilyttämään asemansa hallitulla kasvulla ja hitaalla kannattavuuden parantamisella. Menestyksen takana on resurssien tehokas hyödyntäminen. Kilpailutekijöitä ovat esimerkiksi asiakkaan asioinnin tehokkuus ja tuotevalikoiman laatu. Yritys saattaa pyrkiä massatuotannosta kohti massaräätälöityä tuotantoa. 

Tuotannollista toimintatapaa ei saa ymmärtää väärin. Visiossa ja strategiassa on otettava huomioon, miten asiakas hyötyy yrityksen toimintatavasta esimerkiksi luotettavuuden ja hyvän laadun ansiosta. 

Esimerkiksi hissiyhtiö KONE haluaa tarjota parhaan käyttäjäkokemuksen. KONEen strategiassa mainitaan myös kustannuskilpailukyky ja kannattava kasvu, jotka ovat tyypillisiä tuotannollisen toimintatavan yrityksille. 

KONE on hakenut kasvua paitsi talojen saneeramisen yhteydessä tehdystä hissien uusimisesta myös investoimalla tuotekehitykseen ja erilaistamalla tuotetarjontaansa sekä tarjoamalla hissien huoltopalvelua. 

Malesiassa ollessani oli hienoa sanoa paikallisille kavereille, että hissi, jossa olemme, on valmistettu suomalaisen KONEen toimesta. Kaakkois-Aasiassa kun eivät suomalaiset yhtiöt olleet selkeästi esillä jokapäiväisessä elämässä. Nokia tietysti oli tunnettu, mutta muita suomalaisia tuotteita sai etsiä. Hauska bongaus oli erään auton kylkeen liimattu Rapalan tarra. Jossain Singaporen ruokapaikassa oli Huhtamäen kertakäyttöasioita käytössä.

Rapala ja Huhtamäki toteuttavat myös ainakin jossain määrin tuotantolähtöistä toimintatapaa. Molempien strategisiin päälinjauksiin kuuluu kannattava kasvu. Huhtamäki Oyj keskittyy pakkausliiketoimintoihin, joissa sillä on hyvä kilpailu- ja markkina-asema. Rapala Oyj:n strategian perusteena taas on globaali jakeluverkosto, vahvat brändit sekä uniikki valmistus-, hankinta- ja tuotekehitysorganisaatio. Huhtamäki panostaa nopeasti kasvaviin kehittyviin markkinoihin, kun taas Rapala haluaa olla kalastusvälineissä globaali markkinajohtaja. 

torstai 6. joulukuuta 2012

Suomi - erinomainen asuinpaikka

Vuosi sitten olin Bangkokissa Suomen itsenäisyyspäivänä. Vietin Kaakkois-Aasiassa yhteensä seitsemän kuukautta. Kaukana piti käydä, jotta näkee paremmin lähelle. 

Reissun jälkeen on taas arvostanut asioita, jotka Suomessa ovat loistavasti. Meillä on sosiaaliturva, josta ei monissa maissa osata edes haaveilla. Suomessa köyhimmätkin kuuluvat maailman mittakaavassa rikkaimpien joukkoon. Tämä on hyvä muistaa esimerkiksi siinä vaiheessa, kun ei ole varaa ostaa uusinta Nokian puhelinta, vaan joutuu tyytymään edullisempaan malliin. Samaan aikaan joku tonkii jossain jätteitä, jotta saisi edes jotain syötävää.

Koulutus on Suomessa maksutonta. Täällä me emme ymmärrä, että asia ei ole näin edes useimmissa rikkaissa länsivaltioissa. Samoin kouluruoka on maksutonta koululaisille. Korkea-asteella siitä joutuu muutaman euron maksamaan, mutta valtio tukee tätäkin nautintoa.

Suomessa asiat toimivat. Infrastruktuuri on huipputasoa verrattuna moniin maihin, vaikkapa Laosin maaseutuun. Julkinen liikenne on kohtalaisen tehokkaasti järjestetty. Esimerkiksi Kambodzan pääkaupungissa, 1,5 miljoonan asukkaan Phnom Penhissä ei ole lainkaan julkista liikennettä. 

Byrokratia on Suomessa erittäin alhainen verrattuna Malesiaan, jossa jo pelkkä kursseille ilmoittautuminen maksoi vaivan hakea useampia eri nimikirjoituksia ja leimoja kurssi-ilmoittautumislomakkeeseen. Korruption määrää tutkittaessakin me olemme valiojoukkoa. Suomessa et pääse liikennepoliisin kynsistä maksamalla paria vaivaista kymppiä kuten esimerkiksi Malesiassa, jossa voit huoletta ajaa humalassa tai ylinopeutta.

Suomi on turvallinen valtio. Yli 60 vuotta olemme saaneet elää rauhassa ilman sotia. Toista se on vaikka Vietnamissa, jossa vielä vajaat 40 vuotta sitten sodittiin, ja edelleen saa pelätä astuvansa miinaan. Siellä sotien aikana kylvetyt myrkyt vaikuttavat tänäkin päivänä syntyviin lapsiin.

Kaiken valittamisen ja epäkohtien etsimisen lomassa on hyvä pysähtyä edes joskus miettimään, kuinka hyvin asiat ovatkaan. Näiden mietteiden siivittäminä tahdon kiittää niitä, jotka ovat Suomen itsenäisyyden säilyttäneet ja maan rakentaneet tuhkasta. Hyvää syntymäpäivää, Suomi.


keskiviikko 29. elokuuta 2012

Korruptio Malesiassa

Malesia sijoittui vertailussa maailman 60. vähiten korruptoituneimmaksi maaksi vuonna 2011 Transparency Internationalin mukaan. Kärjessä olivat Uusi-Seelanti, Tanska, Suomi, Ruotsi, Norja ja Singapore. Moniin muihin Kaakkois-Aasian maihin verrattuna Malesia sijoittuu kohtalaisen hyvin. Sijoitus Corruption Perception Indexissä (CPI) on kuitenkin pudonnut vuoden 1995 23. sijasta.

Malesia yrittää vähentää korruptiota. Maan hallitus on ottanut korruption kitkemisen yhdeksi kuudesta National Key Result Areasta. Taistelua johtaa Minister In the Prime Minister’s Department. Korruption hinta maalle arvioidaan olevan noin 10 miljardia ringitiä (2,5 miljardia euroa) eli noin 1-2 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Vähentääkseen korruptiota Malesia tarvitsee vahvempaa valtionhallintoa.

Korruptiota vastaan taisteleva elin Malesiassa on The Malaysian Anti-Corruption Commission (MACC). Se ylläpitää julkista ”name and shame” (nimi ja häpeä) tietokantaa lahjontaan korrputioon syyllistyneistä henkilöistä. Malesia tarjoaa myös suojaa korruption ilmiantajille. Maassa on perustettu lisää tuomioistuimia oikeustapausten käsittelyn varmistamiseksi.

Monista hyvistä aikeista huolimatta Malesia on silti kuulemani mukaan korruptoitunut maa, vaikka itse en varsinaisesti korruptioon törmännyt. Sinut pysäyttäneen liikennepoliisin voit lahjoa muutamalla kymmenellä eurolla. He vihjailevat lahjuksen antamisesta pysäyttäessään ja uhkaavat muutoin isolla sakolla, joten maksamalla lahjuksen pääsee valitettavasti helpommalla. Myös valtion virkamiehet ottavat helposti lahjuksia ja valtion projekteissa lahjonta on yleistä. Myös nepotismia esiintyy eli suositaan omia sukulaisia. Hyvä veli -järjestelmä on myöskin eräänlaista korruptiota, jossa omat tutut ovat suosinnan kohteena. 

Kuten olen aikaisemminkin maininnut blogissa, Malesiassa erään opettajan mukaan lahjonta on ”sosiaalinen normi”. Kyseinen opettaja esimerkiksi kertoi poliisin johdossa työskentelevistä ystävistää, jotka nauttivat kalliita alkoholijuomia ravintoloissa ja polttelevat päivittäin arvokkaita sikareita, joihin heidän palkallaan ei todellakaan ole varaa. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kuka nämä ylellisyydet maksaa ja miksi.
Rahanpesua Malesiassa.

maanantai 20. elokuuta 2012

Rikollisuus Malesiassa

 
 
Kirjoitan tähän blogiin useampia postauksia liittyen Malesiaan ja sen kulttuuriin. Lähteenä ovat omat kokemukseni, luennoilla opitut asiat sekä internet.

Malesia on näyttäytynyt minulle kohtalaisen turvallisena maana asua ja liikkua, vaikka olenkin länsimaalainen. Olen liikkunut monissa paikoissa, joissa ei juuri länsimaalaisia ole. Toki minulla on usein ollut paikallisia kavereita mukanani helpottamassa asioita.

Normaalia varovaisuutta tulee tietenkin noudattaa. Yksin ei kannata liikkua pimeällä ja naisten kannattaa jonkin verran vältellä yksin liikkumista myös päivällä, koska silloinkin on vaarana joutua ahdistelijoiden kohteeksi.

Malesiassa oleskelevia varoitellaan moottoripyörällä liikkuvista varkaista, jotka saattavat varastaa laukkusi ajaessaan ohi. Siksi suositellaan käytettäväksi mahdollisimman pieniä laukkuja ja niistäkin on pidettävä hyvä huoli.

Yleensä rikokset eivät ole väkivaltaisia, mutta laukun nappaamisen yhteydessä voi käydä huonostikin.

Myös luottokorttihuijauksia pitää varoa. Minun Malesiassa olemiseni aikana luottokunta laski luottorajoja Malesiassa, koska täällä oli tapahtunut niin monia huijauksia. Erityisesti on syytä varoa Kuala Lumpurissa mm. kultakoruja ostettaessa. 

Millaista rikollisuutta Malesiassa esiintyy?

Malesiassa tapahtuu esimerkiksi ihmissalakuljetusta, huumeiden salakuljetusta, rahanpesua, petoksia, korruptiota sekä väkivaltarikoksia.

Malesiassa huumeiden kuljettamisesta ja jo pienestäkin määrästä (5 grammaa kokaiinia) voi seurata kuolemanrangaistus (capital punishment). Heroiini on yleisin kuljetettava huume. Muita syitä kuolemanrangaistukseen ovat murha, aseistettu ryöstö, maanpetos sekä kidnappaus. Kuolemantuomio toteutetaan Malesiassa hirttämällä (vrt. Thaimaassa ampumalla). Raskaana olevaa naista ei kuitenkaan voida tuomita kuolemanrangaistukseen.

Malesia on ihmissalakuljetuksessa sekä kohdemaa että kauttakulkumaa. Naisia ja lapsia kuljetetaan muista Kaakkois-Aasian maista, kuten Myanmarista, Kambodzasta ja Indonesiasta Malesiaan. Malesia toimii kauttakulkumaana myös kiinalaisten ihmiskaupassa. Malesiasta naiset salakuljetetaan Kiinaan. Laittomat maahanmuuttajat sijouttuvat työskentelemään palvelijoina, rakennustyömailla ja maataloustöissä heikoin työehdoin.

Prostituutio on Malesiassa laitonta. Vuosien 2005 ja 2009 välillä lähes 37.000 prostituoitua pidätettiin. Nainen voidaan pidättää prostituutiosta jo pelkästään sen takia, että hän kantaa mukanaan kondomia. Myös miesten väliset suhteet on lailla kielletty.

Korruptio on ongelma Malesiassa, vaikka se ei olekaan läheskään niin korruptoitunut maa kuin monet muut Kaakkois-Aasian maat. Vain Singapore on alueella vähemmän korruptoitunut Transparency Internationalin mukaan. Korruptio on kuitenkin pesiytynyt syvälle valtarakenteisiin. Esimerkiksi virkamiehet ja poliisit odottavat lahjuksia.

Lainatakseni Malaysian Studies –kurssin opettajaa, korruptio on Malesiassa ”sosiaalinen normi”. Korruption vastainen elin Malesiassa on Malaysian Anti-Corruption Commission (MACC).

Miten Malesia taistelee rikollisuutta vastaan?

Malesia on islamin uskoinen maa, joten siellä on voimassa sharia-laki. Malesia yrittää torjua rikollisuutta Government Transformation Programmen (GTP) avulla. Rikollisuuden vähentäminen on yksi ”National Key Results Area” (NKRA). Minister of Home Affairs on vastuussa tästä osa-alueesta.

Tavoitteena Malesialla on vähentää yleisesti rikosten määrää, kuten kaduilla tapahtuvia rikoksia. Yleistä turvallisuutta yritetään parantaa. Lyhyellä aikavälillä pyritään viiden prosentin vuosittaiseen rikosten määrän laskuun. Myös korruptiota vastaan taistelu on yksi National Key Result Area.

Viime vuosina Malesiassa on ollut noin 750 rikosta 100.000 asukasta kohden. Kasvua on tapahtunut vuosittain noin kolme prosenttia, joten Malesian on syytä olla huolissaan rikollisuudesta. Hallitus on tilanteen havainnut ja ottanut rikollisuutta sekä korrputiota vastaan taistelu on isossa roolissa NKRA:ssa.

Malesiassa poliisin rooli on kuulemani ja kokemani mukaan pieni. Poliisi ei esimerkiksi välitä humalaisista kuskeista. Pysäytetty autoilija selviää yleensä tilanteesta antamalla poliisille noin kymmenen euron suuruisen lahjuksen.

Korruptiota kitkemällä ja poliisin sekä valtiovallan toimintaa tehostamalla Malesiasta voisi tulla huomattavasti nykyistä turvallisempi maa.

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Köyhyys Malesiassa

Vaikka Malesia on yksi Kaakkois-Aasian kehittyneimpiä maita, on maassa silti vielä paljon köyhiä ja köyhyyttä, varsinkin länsimaisella mittatikulla tarkasteltuna. Köyhyyden ja köyhyysrajan määritelmät ovat kuitenkin olleet Malesiassa kiistanalaiset. Siksi on tärkeää, että näiden käsitteiden määrittely ja köyhyyttä vastaan taistelu on otettu yhdeksi National Key Result Area:ksi. Erityisesti maassa köyhyys uhkaa yksinhuoltajatalouksia, maaseudun vanhuksia, kouluttamattomia sekä maahanmuuttajia.

Malesiassa lähes 9 prosenttia talouksista ansaitsee kuussa vähemmän kuin 1.000 ringitä (250 euroa). Vuoden 2007 arvion mukaan noin 3,5 prosenttia kansalaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Tämä luku voi kuitenkin todellisuudessa olla isompi, riippuen köyhyysrajan määritelmästä. Joka tapauksessa ero rikkaimpien ja köyhimpien välillä on huima. Sen huomaa monissa paikoissa, kun uima-altailla varustetun luksuskerrostalon viereisellä tontilla saattaa olla hökkelikylän tasoista asutusta.

Kertoessani Malesiassa paikallisille Suomen hinta- ja palkkatasosta saan luonnollisesti osakseni ihmetystä ja ihailua. Esimerkkeinä Malesian palkkatasosta on vaikkapa vartijana työskentelevä mies, joka kertoi minulle ansaitsevansa 27 ringitä (alle 7 euroa) päivässä. Tarjoilijana työskentelevä saattaa joutua selviytymään 650 ringitin (reilut 150 euroa) kuukausipalkalla ja olla oikeutettu vain yhteen lomapäivään kuukaudessa. Yliopiston opettaja sentään voi tienata 3.000 ringitiä (750 euroa) kuukaudessa ja saada esimerkiksi viikon isyysloman jokaisen lapsensa syntymän jälkeen.

Malesiassa otettiin vuonna 2012 toukokuussa käyttöön minimipalkkalainsäädäntö, jonka pitäisi tulla voimaan 6-12 kuukauden siirtymäajan jälkeen. Lainsäädäntö takaa 900 ringitin minimipaljan yksityisen sektorin työntekijöille. Kuitenkin Malesian köyhemmissä itäisissä osissa, Sabahissa ja Sarawakissa, minimipalkka on vain 800 ringitiä (200 euroa). Minimipalkkalainsäädäntöä on luonnollisesti kritisoitu ekonomistien ja työnantajien puolelta. He epäilevät sen aiheuttavan työttömyyttä ja inflaatiota.

Malesian tavoitteena on nousta keskituloisesta maasta korkean tulotason maaksi vuoteen 2020 mennessä. Se merkitsee sitä, että vuonna 2020 bruttokansantulon pitäisi olla 48.000 ringitä tai 15.000 USD henkeä kohden. Vuonna 2009 bruttokansantulo henkeä kohden oli 23.700 ringitiä (USD6.700). Tavoitteeseen pääsemiseksi bruttokansantulon pitää kasvaa vuosittain 6 prosenttia. Malesialla on tavoitteena, että kasvu on kestävää sekä ekonomisesti että ekologisesti.

Hyvätuloisilla on varaa asua näin mukavasti...
...mutta heti naapurissa, piikkilangoin varustetun aidan takana, asutaan näin.


    


sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Malesian kehityskohteet ja -tavoitteet

Malesialla on tavoitteena olla kehittynyt ja korkean tulotason maa vuoteen 2020 mennessä. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi maalla on kiire, mutta ainakin kehitystä parempaan on jo havaittavissa.

Malesia on julkaissut ohjelman, jonka avulla se tähtää tavoitteeseensa. Ohjelman nimi on Government Transformation Programme (GTP). Ohjelma on julkaistu tammikuussa 2010. Ohjelma sisältää kuusi National Key Results Areaa (NKRA), jotka on johdettu kansalaisille suunnatun kyselyn tuloksien perusteella. Hienoa huomata, että Malesiassa yritetään ottaa ihmisten mielipiteet huomioon. NKRA:t ovat:

-    Rikollisuuden vähentäminen
-    Korruptiota vastaan taisteleminen
-    Opiskelijoiden tulosten parantaminen
-    Matalan tulotason kotitalouksien elintason parantaminen
-    Maaseudun perusinfrastruktuurin parantaminen
-    Kaupunkialueiden julkisen liikenteen parantaminen

Seitsemän tavoite julkaistiin hieman myöhemmin ja se liittyy elinkustannusten hallintaan, jotta inflaatio ei kasvaisi liian suureksi.

Rikollisuuden vähentämisessä Malesia keskittyy erityisesti turvallisuuteen kaduilla. Tavoitteena oli vähentää kaduilla tapahtuvaa rikollisuutta 20 prosenttia vuonna 2010. Korruption vähentäminen liittyy myös rikollisuuden vähentämiseen.

Opintojen kehittämisestä Malesiassa on vastuussa Minister of Education. Malesiassa 92 prosenttia aikuisista osaa lukea, joten koulutuksen saatavuutta pitää parantaa. Malesia pyrkii siihen, että toisen asteen koulutukseen menijöiden määrä olisi suurimpia kehittyvien maiden joukossa. Tulokset Malesian koulutuksessa jäävät kuitenkin vielä alle Honk Kongin, Singaporen ja Korean vastaavien. Hyvä koulutustaso on Malesialle tulevaisuudessa tärkeää, jotta se pärjää maailman markkinoilla. Sitä varten se tarvitsee vahvaa ja osaavaa työvoimaa. Malesiassa opiskellessa olen kyllä huomannut sen tosiseikan, että suomalainen koulutus ei ole syyttä korkealle arvostettua maailmalla. Opetusta ja opiskelua malesialaisessa yliopistossa olen käsitellyt Change-X-blogissa.

Matalan tulotason kotitalouksien aseman parantaminen on varmasti hyvä tavoite myös malesialaisille, joista osa asuu vielä hyvinkin köyhissä ja alkeellisissa olosuhteissa. Vaikka köyhyys on maassa vähentynyt, silti yli 100.000 taloutta luokitellaan köyhäksi eKasih tietokannan mukaan. Malesian tavoitteena on puolittaa tämä luku vuoden 2012 loppuun mennessä. Tätä varten Malesialla on nopeasti implementoitavia lyhyen tähtäimen suunnitelmia, joiden pohjalta luodaan kivijalka tulevaisuuden pitkän tähtäimen suunnitelmille. Vastuussa tästä osa-alueesta on Minister of Women, Family and Community Development.

Maaseudun perusinfrastruktuuria parantamalla useiden malesialaisten elintaso nousee. 35 prosenttia elää vielä maaseudulla, jossa ei ole kunnon teitä, jatkuvaa puhtaan veden jakelua tai sähkön toimitusta ympäri vuorokauden. Tavoitteena on, että nämä perusedellytykset taataan kaikille malesialaisille. Teitä onkin luvattu rakentaa varsinkin Malesian itäisiin osiin, Sabahiin ja Sawarakiin, toista tuhatta kilometriä, jotta reilut 90 prosenttia malesialaisista asuisi alle viiden kilometrin päässä päällystetystä tiestä.

Vuonna 2012 Malesiassa noin kymmenen prosentilla maaseudun talouksilla ei ollut puhtaan veden toimitus kunnossa. Tavoitteena on, että vuoteen 2012 mennessä Sabahissa ja Sarawakissa 90 prosentilla on vedenjakelu kunnossa ja 95 prosentilla on toimiva sähkönjakelu. Tilanne on kuitenkin parantunut viime vuosina huomattavasti. Kehityksestä vastaa Minister of Rural and Regional Development.

Kuudes NKRA on kaupunkien julkisen liikenteen parantaminen. Tässä asiassa on runsaasti työsarkaa, sillä ainakin noin miljoonan asukkaan Penangilla julkinen liikenne on hidas, tehoton ja epäluotettava. Busseja kulkee erittäin harvoin, eikä aikatauluista ole tietoakaan. Bussipysäkit sijaitsevat aivan liian harvassa monin paikoin. Suunnitelman mukaan alkuvaiheessa suurimmat parannukset kohdistetaan Klang Valleyhin, Johor Bahruun ja Penangille. Toimiva julkinen liikenne vähentäisi tarvetta yksityisautoilulle, jonka määrä on kasvussa, ja joka aiheuttaa ruuhkia, jonoja ja saasteita. Vastuullinen taho on Minister of Transport.

Inflaation hallinta ja elinkustannusten nousun hillitseminen on seitsemäs, myöhemmin lanseerattu NKRA. Inflaation maassa käväisi vuonna 2011 noin 3,5 prosentissa, mutta on sen jälkeen vuonna 2012 painunut alle 2 prosentin.