Johdon laskentatoimi

Blogi on muuttanut uuteen osoitteeseen.

Behavioral Finance, osa 1

Tampereen yliopistossa ei rahoitusta voi opiskella pääaineena, eikä rahoituksen syventäviä kursseja ole kovin montaa tarjolla. Yliopistolla on kuitenkin tarjolla mielenkiintoinen kurssi Behavioral Finance, jossa opettajana toimii John Kihn.

John Kihn opettaa sitä, mitä uskoo. Hän ei kumartele vanhoja, perinteisiä teorioita. Tarkemmin sanottuna, jos Kihnia on uskominen, ovat kaikki modernin rahoituksen teoriat ja oletukset vääriä. Kihnin mukaan meille on opetettu rahoituksen peruskursseilla asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Tästä huolimatta perinteiset rahoituksen teoriat eivät Kihnin mukaan välttämättä ole käyttökelvottomia, vaan niiden osaamisesta voi olla hyötyä.

Kihnin kurssin tenttimateriaali koostui luentojen lisäksi hänen omasta kirjastaan Behavioral Finance 101: Cognitive Financial Economics, joka karusta ulkoasustaan huolimatta oli mielenkiintoista luettavaa ja sisälsi suuren määrän lähdeviitteitä väitteiden tueksi.

Kurssin tentti osoittautui pitkäksi ja haastavaksi. Se sisälsi viisi avointa kysymystä, joihin vastaamiseksi piti muistaa paljon asioita ja lisäksi kirjoittaa omaa pohdintaa. Näiden kysymysten lisäksi oli vielä 24 väittämän tehtävä, joista jokainen kysymys sisälsi runsaan määrän vastausvaihtoehtoja. Esimerkiksi lähdeviitteiden osaamisesta olisi ollut hyötyä. 

Mistä rahoituksessa on kyse? 

"Finance is a subset of economics."

Rahoituksessa on Kihnin mukaan itse asiassa kyse vain diskontatuista kassavirroista eli nettonykyarvoista. Nettonykyarvon laskemiseksi tarvitaan vain kaksi tietoa: kassavirta ja diskonttauksessa käytettävä korkokanta.

Siksi yksinkertaisimmista malleista lähtien näennäisesti kaikkein monimutkaisimpiin optiohinnoittelumalleihin on lähinnä vain kaksi käytännön kysymystä, jotka vaativat todellisia vastauksia: Mitä ovat kassavirrat ja mikä on diskonttauksessa käytettävä korkokanta.

Kun kirjoitan "perinteisestä" tai "modernista" rahoituksesta tässä kirjoituksessa, tarkoitan sillä järkeen ja loogisuuteen perustuvia rahoituksen teorioita tai hypoteeseja, kuten CAPM (Capital Asset Pricing Model) tai tehokkaiden markkinoiden hypoteesi (EMH, Efficient Market Hypothesis). Nämä teoriat ja hypoteesit olettavat, että ihmiset käyttäytyvät suurimman osan ajasta rationaalisesti, järkevästi ja ennustettavasti.

Edellä mainitut teoriat ja hypoteesit ovat normatiivisia eli ne kuvailevat, miten (rationaalisten) agenttien tulisi käyttäytyä markkinoilla. Taloustiede ja rahoitus ovat pitkään nojanneet näihin normatiivisiin teorioihin. Seuraavaksi esitellään kuitenkin deskriptiivinen, agenttien todellista käyttäytymistä kuvaava teoria. John Kihnin mielestä rahoituksen pitäisi olla pääasiassa deskriptiivinen tieteenala.

Behavioral finance

Perinteisten taloudellisten teorioiden mukaan maailma on täynnä rationaalisia tarpeentyydytyksensä maksimoijia. On kuitenkin olemassa monia tapauksia, joissa tunteet ja muut psykologiset seikat vaikuttavat päätöksentekoon ja saavat ihmiset käyttäytymään irrationaalisella tavalla.

Behavioral finance (myöhemmin BF) on suhteellisen uusi ala ja viittaa rahoituksessa sovellettaviin käyttäytymistieteisiin. Käyttäytymisperusteinen rahoitus lienee paras suomennos termille. Vakiintunutta ja selkeää suomennosta en ole löytänyt.

BF haastaa tehokkaiden markkinoiden hypoteesin (Eugene Fama, 1970), jonka mukaan markkinat ovat täysin tehokkaat, hinnat ovat oikein koko ajan ja kaikki informaatio vaikuttaa hintoihin oikein kaikilla markkinoilla kaiken aikaa.

Kirjassaan Kihn ei tarjoa käyttäytymisperusteista rahoitusta vain osaksi perinteisiä rahoitusteorioita, koska hän väittää aikaisempien ja nykyisten rahoitusten oppikirjojen valinneen selvästi väärän lähestymistavan rahoitukseen.

Kihnin mielestä modernin rahoituksen implisiittiset ja eksplisiittiset oletukset ovat väärin (esimerkiksi CAP-malli). BF väittääkin, että jotkin taloudelliset ilmiöt voidaan uskottavasti ymmärtää käyttäen malleja, joissa jotkut toimijat eivät ole täysin rationaalisia.   

Normatiiviset teoriat ovat siis Kihnin mielestä väärässä. Siitä huolimatta niistä voi olla hyötyä. Koska kuitenkin suurin osa ihmisistä on irrationaalisia päätöksentekijöitä (erityisesti rahoitusmarkkinoilla hinnoitteluun vaikuttavilla tavoilla), tarvitaan työkaluja (malleja tai teorioita), jotka opastavat päätöksenteossa. 

Kihn muistuttaa, että BF ei ole yleislääke rahoitusmarkkinoilla havaittuihin anomalioihin, mutta se on siitä huolimatta hyödyllinen. BF on ainutlaatuinen siinä suhteessa, että se lieventää oletuksen tiukasta rationaalisuudesta ja pyrkii kuvailemaan todellisuutta. Silti on muistettava, että BF ei ole täydellinen teoria. 

Tuotantolähtöinen toimintatapa

Tuotantolähtöisesti toimivat yritykset ovat yleensä vahvoilla toimiessaan stabiilissa ympäristössä. Ne eivät pyri aggressiiviseen kasvuun, vaan säilyttämään asemansa hallitulla kasvulla ja hitaalla kannattavuuden parantamisella. Menestyksen takana on resurssien tehokas hyödyntäminen. Kilpailutekijöitä ovat esimerkiksi asiakkaan asioinnin tehokkuus ja tuotevalikoiman laatu. Yritys saattaa pyrkiä massatuotannosta kohti massaräätälöityä tuotantoa. 

Tuotannollista toimintatapaa ei saa ymmärtää väärin. Visiossa ja strategiassa on otettava huomioon, miten asiakas hyötyy yrityksen toimintatavasta esimerkiksi luotettavuuden ja hyvän laadun ansiosta. 

Esimerkiksi hissiyhtiö KONE haluaa tarjota parhaan käyttäjäkokemuksen. KONEen strategiassa mainitaan myös kustannuskilpailukyky ja kannattava kasvu, jotka ovat tyypillisiä tuotannollisen toimintatavan yrityksille. 

KONE on hakenut kasvua paitsi talojen saneeramisen yhteydessä tehdystä hissien uusimisesta myös investoimalla tuotekehitykseen ja erilaistamalla tuotetarjontaansa sekä tarjoamalla hissien huoltopalvelua. 

Malesiassa ollessani oli hienoa sanoa paikallisille kavereille, että hissi, jossa olemme, on valmistettu suomalaisen KONEen toimesta. Kaakkois-Aasiassa kun eivät suomalaiset yhtiöt olleet selkeästi esillä jokapäiväisessä elämässä. Nokia tietysti oli tunnettu, mutta muita suomalaisia tuotteita sai etsiä. Hauska bongaus oli erään auton kylkeen liimattu Rapalan tarra. Jossain Singaporen ruokapaikassa oli Huhtamäen kertakäyttöasioita käytössä.

Rapala ja Huhtamäki toteuttavat myös ainakin jossain määrin tuotantolähtöistä toimintatapaa. Molempien strategisiin päälinjauksiin kuuluu kannattava kasvu. Huhtamäki Oyj keskittyy pakkausliiketoimintoihin, joissa sillä on hyvä kilpailu- ja markkina-asema. Rapala Oyj:n strategian perusteena taas on globaali jakeluverkosto, vahvat brändit sekä uniikki valmistus-, hankinta- ja tuotekehitysorganisaatio. Huhtamäki panostaa nopeasti kasvaviin kehittyviin markkinoihin, kun taas Rapala haluaa olla kalastusvälineissä globaali markkinajohtaja. 

Kauppatieteiden pääsykoe 2013

Vuoden 2013 kauppatieteiden yhteisvalinnan pääsykoekirjat on julkaistu:

Johtaminen ja markkinointi
Puusa, Anu – Reijonen, Helen – Juuti, Pauli – Laukkanen, Tommi: Akatemiasta markkinapaikalle – Johtaminen ja markkinointi aikansa kuvana, Talentum, 2012 (ilmestyy joulukuussa).

Laskentatoimi ja rahoitus
Ikäheimo, Seppo – Laitinen, Erkki K. – Laitinen, Teija – Puttonen, Vesa: Laskentatoimi ja rahoitus, Vaasan yritysinformaatio Oy, 2011.

Kansantaloustiede
Pohjola, Matti: Taloustieteen oppikirja, 7. uudistettu painos, SanomaPro, 2012.

Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät
Kallio, Markku – Korhonen, Pekka – Salo, Seppo: Johdatus kvantitatiiviseen analyysiin taloustieteissä, 3. uudistettu painos, Hakapaino Oy, 2003 tai uudempi.

Vuoden 2013 valintakokeessa ei ole aineistokoe-osuutta. Toisena muutoksena on kirjojen väheneminen yhdellä, kun johtaminen ja markkinointi on yhdistetty samaan kirjaan. Sen sijaan vanhalla, tutulla linjalla jatkaa laskentatoimen ja rahoituksen kirja, kansantaloustieteen kirja ja taloustieteen kvantitatiivisten menetelmien kirja. Viimeksi mainittu oli poissa pääsykoekirjojen valikoimasta jonkin aikaa, mutta on taas ollut mukana ainakin viime vuonna. 

Näyttäisi siis siltä, että matemaattisuudesta on tänä vuonna hyötyä pääsykokeissa. Tokikaan laskentatoimen ja rahoituksen tehtävät eivät ole matemaattisesti haastavia, vaan vaativat enemmänkin laskentasääntöjen osaamista, kuten kirjanpidon ja tuloslaskennan perusteiden ymmärtämistä, investointilaskentasääntöjen hallintaa, katetuottolaskennan osaamista, erilaisten taloudellisten tunnuslukujen laskentakaavojen muistamista sekä rahoituksen peruslaskelmien osaamista. 

Taloustieteen oppikirja on mielestäni perustavaa laatua oleva kauppatieteiden kirja, jonka sisältö käydään läpi taloustieteen peruskurssilla. Kirjan lukemista voisin suositella kaikille, vaikka eivät kauppatieteitä opiskelisikaan. Osa asioista on matemaattisesti haastavampia kuin laskentatoimen ja rahoituksen osiossa. Muutenkin kirja on haastavampi varsinkin, jos sitä lähtee aivan kylmiltään lukemaan. Aluksi se varmasti vaikuttaa vaikealta ja tämän kirjan asioiden osaaminen on tärkeää, jos mielii onnistua pääsykokeissa, sillä johtamisen ja markkinoinnin sekä laskentatoimen ja rahoituksen kirjojen asiat ovat helpommin omaksuttavissa. 

Taloustieteen kirjasta on hallittava ainakin hinnanmuodostus sekä kysyntään ja tarjontaan liittyvät asiat, joustot, erilaiset hyödykkeet, tuotantofunktio, kansantalouden tilinpitoon liittyvät asiat sekä paljon muuta. Tästä kirjasta saa haastavia kysymyksiä aikaiseksi ja asioita ulkoa opettelemalla ei pääse pitkälle, vaan ymmärtäminen on tärkeämpää. 

Matemaattisesti haastavin kirja on tietenkin Johdatus kvantitatiiviseen analyysiin taloustieteissä. Jos matematiikka ei ole vahvin puolesi, tämän kirjan kanssa saat viihtyä ennen pääsykoetta ja opetella laskemaan. Ennen pääsykoekirja oli viisi, mutta nyt vain neljä, joten tämän osin jättäminen väliin ei enää taida olla toimiva ratkaisu. Kirjan sisällön osaaminen vaatii talousmatematiikan perusteiden, tilastotieteen perusteiden ja päätösongelmien systeemianalyysin osaamista. 

Johtamisen ja markkinoinnin kirjaa en ole nähnyt, enkä siitä mitään tiedä. Positiiviseksi kehitykseksi kuitenkin näen sen, että suuria tunteita herättänyt strategisen markkinoinnin kirjasarja on jäänyt historiaan. Jos johtamisen ja markkinoinnin kirja on perinteinen alan kirja ja kysymykset noudattelevat perinteistä kaavaa, on tämän kirjan ulkoa opetteleminen tärkeää. On myös muistettava, että kysymyksiä voi tulla kirjan kuvioista ja kaavioista. Tämän kirjan osaaminen pääsykokeessa on välttämätön, mutta ei riittävä ehto pääsykokeissa menestymisessä, sillä muutkin varmasti hallitsevat tämän osion. 

Kuten jo todettua, valintakoekirjat vaikuttavat tänä vuonna haastavammilta kuin aikaisempina vuosina sen takia, että kirjoja on yksi vähemmän. Toisaalta luettavaa on vähemmän, mutta matemaattinen osaaminen ja hahmottaminen korostuvat entisestään. Johtamisen ja markkinoinnin sekä laskentatoimen ja rahoituksen kirjat on ainakin osattava kuin vettä vain. Haastavampiin kirjoihin kannattaa mielestäni panostaa hurjasti, koska ne ratkaisevat vuoden 2013 valintakokeessa eniten. Tämä on tietenkin huono uutinen niille, jotka eivät ole niin matemaattisesti orientoituneita ja suunnittelevat lukevansa pääaineenaan esimerkiksi markkinointia tai johtamista. Teille on tulossa raskas kevät.

Omat vinkkini pääsykokeisiin lukemiseen

Monet käyvät valmennuskurssin pääsykokeisiin valmistautuessa, vaikka toki asioiden opetteleminen itse on myös mahdollista. Joka tapauksessa lukusuunnittetelman laatiminen ja noudattaminen on tärkeää. 

Pelkkä kirjojen lukeminen ei ainakaan minulla toimi. Minä kirjoittelin itse tiivistelmiä kirjoista ja piirtelin miellekarttoja. Kirjoittamiani tiivistelmiä nauhoitin ja kuuntelin niitä korvakuulokkeilla mm. töissä ollessani. Keinoja on niin monia. Tärkeintä on oma halu ja motivaatio. Aina ei huvita lukea, mutta ajattele sitä hetkeä, kun unelmasi toteutuu ja saat hyväksymiskirjeen yliopistosta. Jos todella haluat sitä, kannattaa tässä hetkessä panostaa opiskeluun. Minä psyykkasin itseäni esimerkiksi siten, kun kuljin usein yliopiston ohi, niin ajattelin, että tuossa on tuleva opiskelupaikkani. Näin sain intoa lukea entistä enemmän. Sinänsä kirjojen ulkoa opetteleminen on minusta kaikista typerintä, mitä ihminen voi tehdä, mutta pääsykokeissa se vain oli pakollista. Tämäkin tilanne on tosin tänä vuonna erilainen kuin mitä se oli omana aikanani. Nyt tarvitaan vielä enemmän asioiden ymmärtämistä. Tsemppiä luku-urakkaan ja onne matkallasi kauppatieteiden ylioppilaaksi eli kylteriksi!

Vaaralliset työyhdistelmät

Blogi on muuttanut uuteen osoitteeseen.

Laskentatoimen tietojärjestelmät

Tässä lyhyt katsanto kurssin "Accounting Information Systems" antiin. Kurssilla parasta oli päästä opettelemaan SAP:n käyttöä, mikä merkitsi paluuta TAMKin penkille, sillä SAP-harjoitukset järjestettiin TAMKilla. Yliopistolla ei ole mahdollista päästä kyseistä ohjelmaa opettelemaan, joten yhteistyö oppilaitosten välillä on todella hieno asia. 

SAP AG (Systeme, Anwendungen und Produkte in der Datenverarbeitung Aktiengesellschaft, englanniksi Systems, Applications and Products in Data Processing) on siis saksalainen ohjelmistoyhtiö ja toiminnanohjausjärjestelmissä (ERP, Enterprise Resource Planning) markkinajohtaja maailmassa. 

SAP-ohjelmiston käyttöä opettelimme kuudella kerralla, jonka lisäksi teimme harjoitustyön oppimistamme asioista. Kurssi siis tarjosi pintaraapaisun SAP:n monipuoliseen maailmaan. Kävimme läpi mm. tuotetietojen, toimittajan ja asiakkaat perustamisen, osto- ja myyntiprosessit, osto- ja myyntireskontran sekä joidenkin raporttien tuottamista ja tietojen hakemisen järjestelmästä. Monimutkainenhan tuo SAP on, sillä sieltä löytyy niin monta erilaista moduulia. Tosin tavallisesti käyttäjät keskittyvät vain johonkin hieman kapeampaan osa-alueeseen, eikä heillä ole käyttöoikeuksia kaikkeen SAP:n sisältöön.

Laskentatoimen informaatiojärjestelmät

Laskentatoimen informaatiojärjestelmät (Accounting Information Systems, AIS) tarkoittaa yleisellä tasolla järjestelmää, joka kokoaa dataa, varastoi sitä ja yhdistelee sitä muiden ulkoisten ja sisäisten informaationlähteiden kanssa, ja näin tuottaa raportteja johdon päätöksenteon tueksi. Eri sidosryhmien tarpeet vaikuttavat datan ja informaation laatuvaatimuksiin. (Neely&Cook 2011.)

Gelinas et al (2005) suosittelivat määritelmäksi, että AIS on johdon informaatiojärjestelmien alajärjestelmä, jonka tarkoitus on kerätä, prosessoida ja raportoida informaatiota taloudelliseen tapahtumiin liittyen. Boczko (2007, s. 13) summaa laskentatoimen informaatiojärjestelmien tärkeimmäksi ominaisuudeksi sen, että ne tuottavat hyödyllistä informaation päätöksentekijöille (esim. yrityksen johto, sijoittajat, tilintarkastajat ja ulkopuoliset hallintoelimet, kuten verohallinto).

ERP

ERP-järjestelmät ovat ohjelmistoja, joiden tarkoitus on automatisoida monia perusprosesseja, yhdistellä informaatiota organisaation sisällä ja poistaa kalliita linkkejä tietokonejärjestelmien väliltä, joiden ei ollut koskaan tarkoitus kommunikoida keskenään (Hirt&Swanson 1999).

Tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta ERP-järjestelmät ovat edelleen nuoria. Niiden tutkiminen on haastavaa niiden monimutkaisuuden vuoksi. Tulevaisuuden fokuksena on tutkia, miten ja miksi tällaiset järjestelmät tuovat lisäarvoa yrityksille ja taloudelle. 

Grabski et al (2009) ovat tutkineet ERP-järjestelmiä erityisesti johdon laskentatoimen kannalta. Heidän mukaansa menestystekijöitä ERP-järjestelmän implementoinnissa ovat projektinhallinta, muutoksen johtaminen, liiketoiminnan ja ERP:n välinen toimiva yhteys, sisäinen valvonta, konsultointi ja suunnittelu. Syitä implementoinnin epäonnistumiseen taas olivat prosessin epäonnistuminen (aika- ja budjettiongelmat), informaatiojärjestelmän vastaamattomuus käyttäjien odotuksiin sekä vuorovaikutusongelmat (käyttäjien suhtautuminen on negatiivista). 

ERP:n implementoinnilla ei nähty olevan paljoa vaikutusta johdon laskentatoimeen ja kontrollointiin, mutta työntekijöiden toimenkuva kehittyy enemmän konsultoinnin suuntaan. ERP-järjestelmiltä odotetaan mm. kustannussäästöjä, mutta jos järjestelmä yritetään sovittaa olemassa olevien liiketoimintaprosessien päälle, saattaa seurata epäonnistuminen.

ERP-järjestelmän implementoinnissa on tärkeää ottaa johdon laskentatoimen raportteja tuottavat työntekijät mukaan projektiin. Myös koulutus ja jälkitarkkailu nähtiin tärkeinä osina onnistunutta projektia. Selkeiden tavoitteiden asettaminen oli iso osa onnistumista, samoin osaavien ulkoisten konsulttin käyttäminen sopivassa suhteessa. 

ERP:n implementoinnilla oli suuri vaikutus siihen, miten taloushallinnon raportteja tuottavien työtehtävät muuttuivat. Aikaisemmin aika kului suurelta osin datan keräämiseen, kun implementoinnin jälkeen siihen mennyt aika väheni dramaattisesti ja työ muuttui enemmän datan analysoinniksi ja proaktiiviseksi päätöksenteoksi. Myös näiltä työntekijöiltä vaaditut taidot muuttuivat hieman. Esimerkiksi hyvät kommunikaatiotaidot (esim. esittämistaidot, vuorovaikutustaidot ja myyntitaito) korostuivat. Lisäksi vaadittiin enemmän johtamisosaamista sekä päätöksentekoon, analysointiin ja suunnitteluun liittyvää osaamista. Toki myös tekninen osaaminen on edelleen tärkeää, mutta liiketoiminnan ja sen prosessien ymmärtäminen on entistä merkittävämpää. 

Toiminnanohjausjärjestelmiä implementoidessa on siis muistettava, että vaikka niistä voidaan saada hyötyjä, ei uudelta järjestelmältä kannata odottaa liikaa. Implementointi vie aikaa ja on myös kallista. Toisaalta voidaan saada kustannussäästöjä tehokkuuden parantuessa tai raportoinnin laadun ja nopeuden parantuessa. 

Suomi - erinomainen asuinpaikka

Vuosi sitten olin Bangkokissa Suomen itsenäisyyspäivänä. Vietin Kaakkois-Aasiassa yhteensä seitsemän kuukautta. Kaukana piti käydä, jotta näkee paremmin lähelle. 

Reissun jälkeen on taas arvostanut asioita, jotka Suomessa ovat loistavasti. Meillä on sosiaaliturva, josta ei monissa maissa osata edes haaveilla. Suomessa köyhimmätkin kuuluvat maailman mittakaavassa rikkaimpien joukkoon. Tämä on hyvä muistaa esimerkiksi siinä vaiheessa, kun ei ole varaa ostaa uusinta Nokian puhelinta, vaan joutuu tyytymään edullisempaan malliin. Samaan aikaan joku tonkii jossain jätteitä, jotta saisi edes jotain syötävää.

Koulutus on Suomessa maksutonta. Täällä me emme ymmärrä, että asia ei ole näin edes useimmissa rikkaissa länsivaltioissa. Samoin kouluruoka on maksutonta koululaisille. Korkea-asteella siitä joutuu muutaman euron maksamaan, mutta valtio tukee tätäkin nautintoa.

Suomessa asiat toimivat. Infrastruktuuri on huipputasoa verrattuna moniin maihin, vaikkapa Laosin maaseutuun. Julkinen liikenne on kohtalaisen tehokkaasti järjestetty. Esimerkiksi Kambodzan pääkaupungissa, 1,5 miljoonan asukkaan Phnom Penhissä ei ole lainkaan julkista liikennettä. 

Byrokratia on Suomessa erittäin alhainen verrattuna Malesiaan, jossa jo pelkkä kursseille ilmoittautuminen maksoi vaivan hakea useampia eri nimikirjoituksia ja leimoja kurssi-ilmoittautumislomakkeeseen. Korruption määrää tutkittaessakin me olemme valiojoukkoa. Suomessa et pääse liikennepoliisin kynsistä maksamalla paria vaivaista kymppiä kuten esimerkiksi Malesiassa, jossa voit huoletta ajaa humalassa tai ylinopeutta.

Suomi on turvallinen valtio. Yli 60 vuotta olemme saaneet elää rauhassa ilman sotia. Toista se on vaikka Vietnamissa, jossa vielä vajaat 40 vuotta sitten sodittiin, ja edelleen saa pelätä astuvansa miinaan. Siellä sotien aikana kylvetyt myrkyt vaikuttavat tänäkin päivänä syntyviin lapsiin.

Kaiken valittamisen ja epäkohtien etsimisen lomassa on hyvä pysähtyä edes joskus miettimään, kuinka hyvin asiat ovatkaan. Näiden mietteiden siivittäminä tahdon kiittää niitä, jotka ovat Suomen itsenäisyyden säilyttäneet ja maan rakentaneet tuhkasta. Hyvää syntymäpäivää, Suomi.